Oikeusvaltiosta päivää!

syyskuu 4, 2019

Muistatteko vielä Ville Itälän, vuosituhannen alussa Kokoomuksen puheenjohtajaksi nousseen poliitikon, jonka imagon ja uran väittämän mukaan tuhosi teeveen animaatiohupailu Itse valtiaat? Itälä lähti Brysseliin, ensin mepiksi, sitten virkamieheksi, ja on nykyään EU:n petoksentorjuntaviraston OLAFin johtaja. OLAF puolestaan julkisti juuri vuosiraporttinsa, josta Unkarin riippumattomaan mediaan on kaivettu kiinnostava tieto: viime vuonna OLAF teki Unkarissa enemmän petostutkimuksia kuin muissa EU-maissa eli yhdeksän. (Kreikassa ja Puolassa tutkittiin kahdeksaa epäilyä EU-rahojen väärinkäytöstä, Romaniassa, Bulgariassa, Tšekissä ja Italiassa neljää kussakin.) Unkarista myös sääntörikkomuksia löytyi enemmän kuin muualta eli noin 80%:sta tutkituista tapauksista, ja näissä tapauksissa OLAF myös kehotti Unkarin syyttäjäviranomaisia ryhtymään toimiin asian johdosta.

Raportissa mainitaan Index-sivuston selostuksen mukaan esimerkiksi tapaus, jossa kaksi toisiaan lähellä olevaa unkarilaista yritystä sai yhteensä 12 miljoonan euron EU-tuet kahteen laajakaistaverkon kehittämisprojektiin. Molemmat teettivät työn samalla aliurakoitsijalla, joka puolestaan jakoi työtä edelleen uusille yrityksille. Aliurakoitsijoiden sarjan avulla rakennettiin systeemi, jolla 4,9 miljoonaa alkuperäisistä tuista pystyttiin suhmuroimaan kaikessa hiljaisuudessa toiselle alkuperäisistä tuensaajista. OLAF pyysi Unkarin viranomaisia käynnistämään tutkinnan ja ehdotti Euroopan komissiolle, että Unkari pantaisiin maksamaan takaisin kähminnästä syntynyt 3,6 miljoonan euron vahinko. Kaikkiaan vuosina 2014–2018 Unkarille maksetuista EU-kehittämistuista OLAF ehdottaa palautettavaksi 3,84 %:n osuutta (EU:n keskiarvo on 0,45 %). Tämä osuus tarkoittanee siis sellaisia suhmurointeja, jotka OLAFin tutkimusten mukaan ovat ilmeisiä; voisin kuvitella, että pimentoon on jäänyt paljon enemmänkin.

Näin ehkä miettii myös Ville Itälä, joka Euronewsin mukaan aikoo itse matkustaa Unkariin keskustelemaan viranomaisten, etenkin ylimmän syyttäjän Péter Poltin kanssa maan tilanteesta ja siitä, mitä asialle voisi tehdä. Näin Itälä Euronewsin mukaan:

”Meidän on tärkeää nähdä numeroiden taakse. Numerothan eivät aina kerro koko totuutta. Siksi matkustan Unkariin. Tahtoisin keskustella oikeuslaitoksen ja poliisin johtajien kanssa siitä, mitä tämän taustalla voisi olla. Ja jos ongelmia on, meidän pitäisi yhdessä löytää niihin ratkaisu.”

Kiltisti sanottu. Tämän kohteliaan ”ongelma”-jutun taustalla on se tunnettu tosiasia, että OLAFin ilmoitukset Unkarissa näyttävät jäävän Péter Poltin hyllylle pölyttymään, yhtenä kohutuimpana esimerkkinä pääministeri Orbánin vävyn István Tiborczin aiemmin omistaman katuvalaistusfirman EU-tukiin liittyvät epäselvyydet. Vuosina 2012–2018 OLAFin tutkittaviksi ehdottamista 40 tapauksesta vain 20 eteni tutkintaan ja 9 syytteeseen asti. Samanlaisia ongelmia on toki erinäisissä muissakin EU-maissa, esimerkiksi Tšekissä syyttäjä torppasi pääministeri Babišiin liittyvät korruptiotutkinnat. Transparency International -järjestön edustaja valittelee Euronewsin toimittajalle, että ”jäsenvaltiot eivät suostu ottamaan korruption vastaista taistelua vakavasti”.

Nyt siis odotellaan, seuraako Itälän mahdollisesta Unkarin-vierailusta mitään, liittääkö Unkarin media ja varsinkin hallituksen mediakoneisto tämän tapauksen siihen Suomi-kampanjaan, jota viime kuukausina on käyty (”suomalaiset hyökkäävät meitä vastaan, yhyy, vaikka Suomessakin on vaikka minkälaisia ongelmia”), ja syntyykö tästä yhtä hupaisaa media- ja somepallottelua esimerkiksi Suomen median ja Unkarin lähetystön kesken kuin viime viikkoina on saatu seurata. Niin kuin olen jo ennenkin tainnut todeta, kysymyshän näissä väittelyissä ei oikeasti ole Suomesta saati Suomen ja Unkarin suhteesta, vaan siitä, miten pahasti Unkarin hallitus hätääntyy EU:n ja tällä hetkellä puheenjohtajamaa Suomen taholta tulevasta kritiikistä. (Ja onnistutaanko keskustelu kääntämään epämääräiseen ja ristiriitaiseen maahanmuutonvastaisuuteen ja ”kansallisiin perusarvoihin”, pois semmoisista ikävistä faktakysymyksistä kuin Euroopan veronmaksajien rahan valuminen Unkarin kleptokratialle.)

Ylin syyttämättäjättäjä Péter Polt sivumennen sanoen on ollut Fidesz-puolueen uskollisen ”puoluesoturin” maineessa sekä ensimmäisenä virkakautenaan 2000–2006 että nyt toisella kaudellaan vuodesta 2010 lähtien; hänen on jo vuosien ajan väitetty sekä tarttuvan erityisen hanakasti oppositiopoliitikkojen mahdollisiin rikkomuksiin että painavan villaisella kaikki Fidesz-puolueen korruptiota koskevat epäilyt. Viime päivinä Polt on ollut riippumattomassa mediassa esillä kahdestakin syystä. Viime viikolla Poltin vaimo Marianna Palásthy-Polt nimitettiin valtion tarkastusviraston (Kormányzati Ellenőrzési Hivatal, KEHI) varajohtajaksi, siis valvomaan finanssipoliittisen päätöksenteon valvontaa. Eilen taas kerrottiin Poltin henkilökohtaisesti puuttuneen tapaukseen, jossa unkarilainen tuomari oli yrittänyt saada oman riippumattomuutensa EU:n tutkittavaksi.

Tuomari Csaba Vasvári oli heinäkuussa keskeyttänyt oikeusjutun, jossa Ruotsin kansalaista uhkasi sakkorangaistus ampumatarvikkeiden lainvastaisesta käsittelystä. Juttu sinänsä, mistä siinä sitten mahtoikaan olla kyse, oli varsin mitätön, mutta kun syytetyn asianajaja ehdotti Euroopan unionin tuomioistuimeen vetoamista, tuomari Vasvári käytti tilaisuutta hyväkseen ja pyysi Luxemburgin EU-tuomioistuinta samalla selvittämään muutamia muitakin hankalia kysymyksiä. Ei siis vain, toteutuiko syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään ja saada tarvittaessa asianmukaista tulkkipalvelua, vaan myös muun muassa, sopiiko EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen ja tuomarien riippumattomuuteen se, miten Unkarissa korkein oikeusviranomainen, ”Valtakunnallisen oikeusistuinhallituksen” (Országos Bírósági Hivatal, OBH) johtaja Tünde Handó pystyy omavaltaisesti täyttämään johtavia tuomarinvirkoja ”väliaikaisilla” toimeksiannoilla. Näin nimitetyt johtavat tuomarit määräävät myös kutakin oikeusjuttua hoitavan tuomarin, mikä voisi merkitä, että asianosaiset eivät voi luottaa oikeuskäsittelyn puolueettomuuteen.

(Tünde Handó toimintavaltuuksineen on muutenkin ollut jo pitkään Unkarin oikeusvaltiota koskevan kritiikin valokeilassa, alkaen siitä, että hänkin on Fidesz-puolueen vanhaa ydintä ja pääministeri Orbánin perhetuttava. Handón aviomies József Szájer oli avainhenkilöitä niissä lainsäädännöllisissä uudistuksissa, jotka leimasivat Orbánin 2010 alkanutta toista valtakautta. Kiistellyn uuden perustuslain Szájer kehui näpytelleensä omalla iPadillaan. Alkukesästä Unkarin tuomarien neuvosto (Országos Bírói Tanács) vetosi parlamenttiin pyytäen Tünde Handón erottamista, mutta ehdotus kaatui vaivaisen puolen tunnin keskustelun jälkeen ilman kunnon käsittelyä. Tünde Handón valtaoikeuksien ja vallankäytön ongelmiin on puuttunut myös esimerkiksi Euroopan tuomarien liiton (EAJ) viimekeväinen Unkari-raportti.)

Ja nyt siis Péter Polt on itse puuttunut asiaan ja tehnyt Unkarin korkeimmalle oikeudelle (Kúria) aloitteen tuomari Vasvárin esityksen ja hänen oikeusistuimensa toiminnan julistamisesta lainvastaiseksi. Toisin sanoen: Polt henkilökohtaisesti haluaa estää EU:ta tarkastamasta Unkarin tuomioistuimien puolueettomuutta.

Jäämme siis odottelemaan Péter Poltin ja Ville Itälän kohtaamista sekä uusia keskusteluja Unkarin (ja ehkä vähän Suomenkin?) oikeusvaltion tilasta.

***

PS. Kun tuli tuo maahanmuuttovastaisuus mainittua, niin Unkarillakin, tuolla etnisesti puhtaalla maalla, joka ”ei halua ottaa vastaan yhtään maahanmuuttajaa”, on omat maahanmuuttajataustaiset maahanmuuttokriitikkonsa. Juuri äskettäin levisi unkarilaiseen mediakuplaani juttu Simon Songista, joka on Fidesz-puolueen riveissä ehdolla tulevissa paikallisvaaleissa Budapestin Kispestin kaupunginosan valtuustoon. Song on Facebookissa ärhennellyt poliittisille vastustajille siitä, että nämä ”haluavat upottaa Euroopan vieraista kulttuureista tulevien, usein väkivaltaisten maahanmuuttajien tulvaan”, ja jakanut tietyissä piireissä suosittua valeuutiskuvaa, jossa arabin näköiset nuorukaiset Pariisissa muka naureskelevat ja iloitsevat Notre Damen tulipalon ääressä. Songin oma isä on japanilainen, ja hänen Facebook-postauksensa leviää nyt unkarilaisessa somessa sentapaisin saatetekstein kuin ”Mene kotiin, isä!”.

Mainokset