Jälkinäytös

23 huhtikuun, 2020

Viimeksi kirjoitin ns. ”kovasta väittelystä” (tämmöistä lupailtiin etukäteen Unkarin Helsingin-lähetystön FB-sivulla), jota Unkarin parlamentissa käytiin koronaviruksen torjuntatoimien johdosta. Oppositioedustaja Tímea Szabó oli kiivaassa puheenvuorossaan ruvennut luettelemaan niitä rajantakaisten unkarilaisvähemmistöjen asuttamia alueita, joille Unkarin hallitus toimittaa tuhansittain hengityssuojaimia, samalla kun niistä on kotimaassa huutava pula. Szabó hiljennettiin kesken puheenvuoronsa, ensin hallituspuolueen edustajien ivallisilla aplodeilla, sitten puhemiehen toimesta.

Unkarin valtion kansallisuuspolitiikasta, jossa rajantakaiset vanhat unkarilaisvähemmistöt pyritään pitämään kansakunnan osina (ja annetaan niille sekä kaikenlaisia tukiaisia että kansalaisuus ja äänioikeus), voi tietenkin olla monta mieltä. Nämä ovat poliittisia ja arvokysymyksiä, samoin kuin (filosofin ja poliittisen esseistin Gáspár Miklós Tamásin, lyhyesti TGM,  kirjoitukseen viitatakseni) se, halutaanko ”me” (emämaan unkarilaiset) ja ”ne” (nuo meidän verovaroistamme vapaamatkustajina hyötyvät Romanian tai Serbian tai Ukrainan kansalaiset) asettaa vastakkain, tai halutaanko hengityssuojaimia toimittaa [Romanian] Sepsiszentgyörgyn unkarilaisille silläkin uhalla, että niitä ei sitten riitä esimerkiksi jonkin Unkarin mustalaisgheton asukkaille. Näistä asioista voi keskustella. Mutta, huomauttavat TGM ja monet muut mediakuplani kommentoijat, siinä tulee raja vastaan, jos toisenlaista mielipidettä edustavaa poliitikkoa aletaan nuijia henkilöön menevillä väitteillä, joiden kielikuvat ovat kuin suoraan natsiajoilta.

Näin nimittäin kirjoittaa Magyar Nemzet -lehdessä – tämän perinteikkään oikeistokonservatiivisen päivälehden nimen, logon ja maineen omi itselleen vuonna 2015 perustettu hallituksen mediaimperiumiin kuuluva Magyar Idők sen jälkeen, kun vanha Magyar Nemzet oli 2018 lakannut ilmestymästä… siis näin kirjoittaa henkilö nimeltään tai nimimerkiltään Fülöp Zümmer:

Kuvan mahdollinen sisältö: tekstissä sanotaan Gazdaság AHelyzet Magyar Nemzet Lugas A Szabó Tímea nevű organizmus tudományos jellemzése Szabó Tímeát egy titkos szigeten lévő, illegális laboratóriumban hozták létre kullancs Lendvai Ildikó Egy ideig steril üvegedényben tartották, MSZP behurcolta magyar országgyűlésbe. Szabó Tímea először csak megbújt parlamenti fakazetták, parketták között, lassan bekúszott az Amikor eljött rajzás időszaka, Szabó Tímea és szerteszéjjel fröcskölte baktériumait. magyar parlamentben, hogy választókat képviselje, csak mérgezni Szabó egy párt tagja, egy nagyon létező háttérhatalom biológiai fegyvere. lélekre hat. Elpusztít minden értéket. képes, hogy néhány ezer védőmaszk miatt határon magyarok uszítson.

Tímea Szabó -nimisen organismin tieteellinen luonnehdinta

Tímea Szabó luotiin salaisella saarella sijaitsevassa laittomassa laboratoriossa punkin ja Ildikó Lendvain [entinen nimekäs sosialistipoliitikko, nykyään poliittinen kommentaattori] DNA:sta. Jonkin aikaa sitä säilytettiin lämmönkestävässä, steriilissä lasiastiassa, sitten [sosialistipuolue] MSZP ujutti sen Unkarin valtiopäiville. Tímea Szabó piileskeli ensin parlamentin paneelien ja parkettien raoissa ja mönki sieltä sitten vähitellen istuntosaliin. Parveiluajan alettua Tímea Szabó pyysi puheenvuoroa ja suihkutti bakteerejaan ylt’ympäriinsä. Joidenkin tutkijoiden mukaan Tímea Szabó -niminen organismi ei ole parlamentissa edustamassa äänestäjiä vaan haluaa pelkästään myrkyttää. Szabó on olemattoman puolueen [vuonna 2013 perustettu vasemmistovihreä Párbeszéd] jäsen mutta hyvinkin olemassaolevan taustamahdin [háttérhatalom, vakiintunut nimitys poliittisten salaliittoteorioiden ”tiedättehän-ketkä”-pahiksille] biologinen ase. Se vaikuttaa suoraan sieluun. Se tuhoaa kaikki arvot. Se kykenee jopa muutaman tuhannen hengityssuojaimen takia lietsomaan vihaa rajantakaisia unkarilaisia kohtaan.

Moraalisesti tämäntasoista tekstiä, jollaisesta meillä (näin maallikkona kuvittelen) napsahtaisi ilman muuta kunnianloukkaussyyte, on meillä totuttu näkemään joissain MV-lehden tyyppisissä julkaisuissa, ja nyttemmin yhä enemmän myös tietyn oppositiopuolueen edustajien ja kannattajien somemöläytyksissä. Mutta tämä ei ole oppositiopoliitikon ”yksityinen” kommentti eikä jonkun syrjäytyneen syvien rivien rasistireiskan someöyhötystä. Se on näköjään sivistyneen ihmisen muodollisesti korrektisti ja oikein sivistyssanoja käyttäen kirjoittama teksti, joka on painettuna ilmestynyt perinteikkäässä (tavallaan), arvokkaassa päivälehdessä, jonka tunnuslauseena näkyy olevan ”Henkistä maanpuolustusta vuodesta 1938”. Kenties kohta selitellään, että tämähän oli ”huumoria” tai ”poliittista satiiria” – mutta tähän tyylilajiin näin arvokkaalla foorumilla kirjoittavan ihmisen pitäisi myös osata erottaa oikea huumori ja satiiri silkasta yksitotisesta vihankylvöstä.

Miettikääpä, mitä tapahtuisi, jos Suomessa vaikkapa Helsingin Sanomissa joku voisi kirjoittaa poliitikosta näin. Tai jos Suomessa opposition edustajia saisi parlamentissa koko ajan simputtaa ja nöyryyttää. Onko tämä eurooppalaisen oikeus- ja sivistysvaltion meininkiä? Tämmöistäkö jotkut haluaisivat meillekin?


Kovaa väittelyä parlamentissa ja sotaharjoituksia sairaaloissa

21 huhtikuun, 2020

Yhä enemmän ihmettelen sitä, miten erilaisista todellisuuksista käsin Unkarin tapahtumia nykyään voidaan seurata. Sunnuntaina Unkarin Helsingin-lähetystön Facebook-päivittäjä taas kerran hermostui Helsingin Sanomien toimituksen Unkari-kritiikkiin. Jo jonkin aikaa Unkarin hallituksen puolestapuhujat ovat piesseet samaa olkiukkoa: ”länsimaiden liberaalilehdistö väittää Unkarin parlamentin lakanneen toimimasta, mutta lällällää, parlamentti oppositioineen päivineen kokoontuu jatkuvasti”. Nyt julistettiin näin:

huemb_parl

Kommenteissa enimmäkseen suomalaiset ja suomenunkarilaiset ”Unkarin-ystävät” aplodeeraavat: hyvä hyvä, tämä oli oikein Hesarin kaltaiselle punavihreän roskapropagandan levittäjälle! Edelleen löytyy myös niitä, jotka uskovat, että nykyisen Unkarin poliittisissa kiistoissa kysymys on ”kommunismista” kolmenkymmenen vuoden takaisessa merkityksessä, ja joille on turha selittää, että entisaikojen kommunistisen diktatuurin tyyliä (johtajakultti, valtiovaltaa näennäis-edustuksellisissa rakenteissa käyttelevä puolue, kaikkialle syöpynyt korruptio ja valehtelu) ja työkaluja (tunteisiin vetoava propaganda, jota välittää etenkin valtion yleisradioyhtiö, sotaretoriikka ja viholliskuvien rakentelu) käyttelee nykyään ”kommunisminvastaisuudellaan” kehuskeleva Unkarin hallitus itse.

Katsotaanpa, mitä tässä ”kovassa väittelyssä koronaepidemian vastaisista toimista” sitten tapahtui. Videossa, joka ainakin vielä eilen oli nähtävissä sekä Facebookissa että esimerkiksi 444.hu:n artikkelissaPárbeszéd-oppositiopuolueen kansanedustaja Tímea Szabó kysyy ensin, miksi pääministeri Orbán ei ole itse paikalla vastaamassa kysymyksiin. (No, ehkä Orbán vastaisi niin kuin joulukuussa 2017 vastasi toisen oppositioedustajan tiukkaan kysymykseen suhteistaan rahanpesu- ja terrorismikytköksistä epäiltyyn liikemieheen: ”Hauskaa joulua!”) Szabó jatkaa kysymällä, miksi Unkarin koronakuolleisuusluvut ovat moninkertaiset vastaavassa tilanteessa oleviin toisiin Euroopan maihin verraten ja mihin ovat kadonneet ne hengityssuojaimet ja muut varusteet, joiden saapumisesta hallituksen käsissä olevassa mediassa koko ajan raportoidaan mutta joista Unkarin terveydenhuollossa on jatkuva pula. Tähän jälkimmäiseen kysymykseen Szabó alkaa itse vastata luettelemalla kohteita, joihin Unkarin hallitus on lähettänyt suojavarusteita avustuksena: rajantakaisille unkarilaisseuduille, Kroatiaan ja Pohjois-Makedoniaan. (Koska maahanmuutto. Ihan totta: pari viikkoa sitten Skopjessa ulkoministeri Szíjjártó ilmoitti Unkarin lahjoittavan Balkanin valtioille satojatuhansia hengityssuojaimia, koska jos nämä eteläiset naapurimaat heikentyvät, ne eivät pysty vastustamaan ”laittoman maahanmuuton painetta”.) Mutta kesken tämän luettelon alkaa Fidesz-puolueen penkeiltä kiivas kättentaputus, joka ei tuumaakaan loppua. Valtapuolueen sedät aplodeeraavat opposition naisedustajan hiljaiseksi: hänen puheenvuorolleen varattu aika kuluu loppuun eikä puhemies myönnä jatkoa vaan katkaisee Szabón mikrofoniyhteyden ja kuittaa ivallisesti, että myrskyisille suosionosoituksille hän ei mahda mitään. Myös Szabón seuraavan puheenvuoron, kertoo 444.hu, puhemies keskeytti sen ”alatyylisyyden” vuoksi. (Puhemies Kövér, tuo tosielämän Rauno Repomies, on puolueen vanhaa ydinryhmää, pääministerin opiskeluaikaista ydin-kaveripiiriä, jonka valta siis ulottuu joka paikkaan.)

Näin toimii ”parlamentaarinen demokratia” Unkarissa. Parlamentti on toki olemassa ja kokoontuu, mutta poikkeuslain aikana – jonka voimassaololle ei ole asetettu takarajaa – hallituksen ei tarvitse siitä välittää. Parlamentissa on voimaton oppositio, jonka edustajat voivat (jos voivat) käyttää kriittisiä puheenvuoroja mutta saavat siitä palkakseen ivaa ja simputusta. Näin ”kovasta väittelystä” tulee pelkkää epätoivoista sirkusta; seurattuani viime vuodet niitä näyttäviä nöyryytyksiä, joita opposition edustajat joutuvat nielemään, olen alkanut jossain määrin ymmärtää niitä unkarilaisia, joiden mielestä kaikki poliittinen oppositiotoiminta on pelkkää vallanpitäjien viikunanlehtenä toimimista. Ja tietenkin parlamentti on kansan valitsema, mutta vaaleilla, joihin liittyi erinäisiä epäselvyyksiä, ja vaalimatematiikalla, jolla vajaa puolet äänistä muuttuu kahdeksi kolmasosaksi mandaateista. Niin kuin monet riippumattomat kriitikot ovat jo pitkään korostaneet: Unkarin demokratia on muuttunut tyhjäksi kuoreksi ja kulissiksi jo ennen kohuttua ”diktatuurilakia”.

***

Mitä Tímea Szabón mainitsemiin koronakuolleisuuslukuihin tulee, tilastoja on tietenkin mahdoton vertailla niin kauan kuin tehtyjen testien määrä ylipäätään Unkarissa on Euroopan alhaisimpia. Eilen ilmestyneen artikkelin mukaan Unkarissa koronatartunnan saaneista joka toinen olisi sairaalahoidossa ja kuolleisuusprosentti kymmenen kieppeillä, mikä tietenkään ei voi merkitä muuta kuin että testattujen joukko on pieni (väestöstä noin puoli prosenttia) ja sisältää suhteettoman runsaasti selviä tapauksia. Mediassa ja somessa on liikkunut erilaisia arveluja siitä, miksi Unkarin terveysviranomaiset eivät erityisemmin panosta väestön testaamiseen: onko syynä testien riittämätön saatavuus vai halutaanko tartuntatilastot pitää mahdollisimman alhaisina?

Selvää kuitenkin on, että koronatauti leviää Unkarissakin pelottavassa määrin. Pääministeri Orbán on asiantuntijoihin vedoten jo ilmoittanut, että taudin huippu olisi odotettavissa 3. toukokuuta. Siihen mennessä, vakuuttaa Orbán, asianmukaista hoitoa tulevat saamaan kaikki tarvitsevat, eikä kenenkään tarvitse pelätä. Sairaaloihin on nimittäin järjestetty tilaa melkoisella äkki-iskulla, mikä puolestaan on nostattanut aikamoisen äläkän.

Pari viikkoa sitten tuli julkisuuteen määräys, jonka mukaan sairaaloiden vuodepaikoista 60% (myöhemmin täsmennettiin: aluksi 50%, mitä sitten korotettaisiin kymmenen prosenttiyksikön verran) olisi tyhjennettävä tulevia koronaepidemiapotilaita varten. Sairaalanjohtajia ja ylilääkäreitä, jotka yrittivät uhmata käskyä, uhattiin potkuilla, eikä pelkästään uhattu. Kenties suurimman kohun nostatti valtakunnallisen kuntoutussairaalan johtajan Péter Cserhátin erottaminen: Cserháti ei ollut vain arvostettu spesialisti vaan myös pitkän linjan oikeistokonservatiivinen poliitikko, joka aiemmin oli toiminut varavaltiosihteerinä ja hallituksen komissaarinakin, ja jopa jotkut Fidesz-puolueen merkkihenkilöt arvostelivat hänen erottamistaan avoimesti.

Käytännössä tyhjentämispäätöstä joutui tietenkin toteuttamaan suoritusporras. Viikko sitten somesyötteeni täyttyi kauhutarinoilla siitä, miten lääkärit ja hoitajat itsekin itku kurkussa joutuivat heittämään potilaansa epätoivoisten omaisten hoiviin, joiden olisi minimaalisella varoitusajalla yks kaks järjestettävä kotiinsa märkivähaavaisen tai vielä kuntoutusta tarvitsevan leikkaustoipilaan, terminaalivaiheessa olevan syöpäpotilaan tai sekavan, ympärivuorokautista valvontaa vaativan pidätyskyvyttömän muistisairaan hoito. ”Miten minä hoidan puoliksi halvaantunutta isääni 200 kilometrin päästä?”, kommentoi Index-uutisportaalille tilannetta eräs omainen. Lisää kauhutarinoita löytyy esimerkiksi ”epidemian takia ulosheitettyjen” Facebook-ryhmästä  sekä anonyymien aktivistien perustamalta sivustolta mitortenikakorhazakban.hu (mi történik a kórházakban, ‘mitä tapahtuu sairaaloissa?’).

Samaan aikaan asiantuntijat ihmettelevät, tarvitaanko kaikkia näitä tyhjennettyjä vuodepaikkoja ja mikä tämän tempauksen takana itse asiassa on. Asiantuntijat näkevät sairaaloiden tyhjennysoperaation takana monia mahdollisia syitä: Ehkä ajatuksena ei niinkään ollut vapauttaa potilaspaikkoja kuin keventää jo ennestäänkin ylityöllistettyjen lääkärien ja hoitajien taakkaa. Tai sitten hallitus on jostain syystä yliarvioinut odotettavissa olevat potilasmäärät – tai sitten tarkoitus onkin epidemian varjolla vähentää sairaaloiden potilaspaikkoja. Tämä kuitenkin vaatisi perhelääkäri- ja kotihoitopalvelujen kehittämistä. Index-uutissivuston haastattelemat asiantuntijat kysyvätkin, miten omaistensa vastuulle heitettyjen potilaiden kotihoito järjestetään. Sinänsä Unkarin sairaaloissa makaavista potilaista kenties kymmenen prosenttia voitaisiin oitis siirtää kotihoitoon, jos asianmukaisesti koulutettua hoito- ja tukihenkilökuntaa olisi saatavilla, mutta jo tähänkin asti siitä on ollut puutetta. Massakotiutusten myötä kotihoitajien määrä olisi pitänyt nostaa moninkertaiseksi.

Melkoista someraivoa on nostattanut lääketieteellisen Semmelweis-yliopiston rehtorin kommentti. Hallituksen mediamaailmaan kuuluvalle Pesti Srácok -keltasivustolle antamassaan haastattelussa rehtori, professori Béla Merkely oli nimittänyt sairaaloiden tyhjennysoperaatiota onnistuneeksi ”sotaharjoitukseksi” (hadgyakorlat). Tässä ehkä ollaan asian ytimessä. Koronapandemian ansiosta maa on voitu julistaa sodan kaltaiseen poikkeustilaan. Sodassa totellaan eikä kysellä tai käydä kansalaiskeskustelua. Ei edes ”kovaa väittelyä” parlamentissa.