Kaikkien rasistien sankari

syyskuu 14, 2017

Samaan aikaan, kun EU:n kärsivällisyys demokratian perusarvoja ja yhteisiä pelisääntöjä uhmaavia Puolaa ja Unkaria kohtaan alkaa entistä pahemmin rakoilla, Länsi-Euroopan äärioikeistolaiset ja rasistit yhä selkeämmin juhlivat Unkarin Viktor Orbánia sankarina, joka raja-aidallaan pelasti Euroopan ja joka uskaltaa sanoa sen, mitä monet muutkin ajattelevat: me ei haluta tänne yhtään toisenväristä ja toisenuskoista maahanmuuttajaa, koska ne eivät kuulu meikäläiseen kulttuuriin eivätkä kuitenkaan sopeudu tänne! Meillähän äskettäin Laura Huhtasaari, sen kuuluisan vihapuhelausunnon allekirjoitettuaan ja siitä saman tien etäisyyttä otettuaan, kehui Unkarin ulkomaalaispolitiikkaa: ”Mahtaa Unkarin kansa olla ylpeä johtajastaan.”

(Rikkaat ulkomaalaiset tosin kelpaavat Unkariin, eikä heidän ihonväriään tai kulttuurista sopeutuvuuttaan kysellä. Vuosina 2013–2016 yli 17 000 ulkomaalaista on lunastanut ns. maahanmuutto-obligaation (letelepedési kötvény), maksaen siitä yhteensä yli miljardi euroa. Tästä summasta noin kolmannes on päätynyt obligaatioita välittäville oligarkkien veroparatiisifirmoille. Ostajista suurin osa tulee Kiinasta ja Venäjältä, mutta jonkin verran on myös pakistanilaisia, iranilaisia, syyrialaisia ja irakilaisia. Kuukausi sitten parlamentin puhemies Kövér palautti bumerangina villin sosialistiedustajan Márta Demeterin kysymyksen, joka koski näitä obligaatiofirmoja ja niiden perustamisajankohtien outoa yhteensattumista asiaa koskevien lainmuutosten kanssa. Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!)

Orbán itse on etenkin kotiyleisönsä edessä yhä aggressiivisemmin levitellyt harteilleen Euroopan pelastajan viittaa. Näitä väitteitä puolestaan ruotii kriittisesti 444.hu-sivuston video, jota lämpimästi suosittelen kaikille unkarintaitoisille.

Ja seuraavassa yritän selostaa sen pääkohdat.

Näin siis Orbán tänä kesänä ”Tusványosin” eli Transilvanian Tusnádfürdőn kesäjuhlilla, myöhemminkin median huomiota herättäneessä neonvihreässä paidassaan:

orban2017neoning

”Unkari puolusti itseään. Ja sen mukana Eurooppaa maahanmuuttajatulvalta, invaasiolta. Se maksoi meille 260-270 miljardia forinttia [n. 850 miljoonaa euroa]. Tästä EU on korvannut meille murusen verran [kirjaimellisesti: ”pähkinänkokoisen summan”]. Voisin sanoa niinkin, että EU:n ei pidä puhua solidaarisuudesta niin kauan, kuin se ei ole maksanut meille noita 250 miljardia forinttia, jotka se on meille velkaa Euroopan puolustamisesta.”

Euroopan puolustaminen on siis viime kädessä EU:n velvollisuus? Mielenkiintoista on, että Orbán ei ole aina ollut tätä mieltä. Vielä vuonna 2015 Bratislavassa järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa Orbán oli painokkaasti lausunut, että EU:n ja etenkin Schengenin ulkorajan puolustaminen ei ole yhteisön velvollisuus vaan kunkin valtion kansallinen tehtävä. Sitten alkoi pakolaiskriisi kärjistyä, ja Unkarin kautta virtasi väkeä Eurooppaan. Syyskuussa 2015 Orbán Brysselissä pitämässään lehdistötilaisuudessa kertoi, että Unkari ottaa vastaan kaikki turvapaikanhakijat, ”otamme kaikista kopin ja rekisteröimme kaikki, jotenkin, mutta emme voi taata, ettei 175 kilometrin mittaisen rajan yli jossain tule joku, joka sitten ei rekisteröidykään”. Kului vuosi, ja hallituksenkin oli tunnustettava, että pitkästi yli kaksisataatuhatta pakolaista on kulkenut Unkarin halki länteen ilman virallista rekisteröintiä. (Ja niistä sadastaseitsemästäkymmenestätuhannesta, jotka rekisteröityivät, suurin osa ei halunnut jäädä Unkariin vaan suuntasi edelleen kohti länttä.)

Kuten muistamme, loppukesästä 2015 tilanne alkoi olla kestämätön. Ilman vapaaehtoisjärjestöjen uhrautuvaa työtä Unkarin rajoilla ja pakolaisleiriksi muuttuneella Budapestin Keleti-rautatieasemalla olisi nähty todellinen humanitaarinen katastrofi. Lopulta, sen lisäksi, että laumoittain pakolaisia päästettiin tai pääsi omin jaloin tai auttajien avustuksella jatkamaan matkaa Itävaltaan ja Saksaan, myös Unkarin viranomaiset kylmästi rahtasivat tuhansia pakolaisia busseilla ja junilla suoraan Itävallan rajalle. Tätä, huomauttaa 444.hu:n toimittaja viileästi, on varsin vaikea nimittää ”Euroopan suojelemiseksi pakolaisvirralta”.

Ja sitten rakennettiin se kohuttu aita, ensin Serbian-, sitten myös Kroatian-vastaiselle rajalle. Unkariin saapuneiden rajanylittäjien määrä tietenkin tipahti oitis lähes olemattomaksi. Mutta edelleenkään ei voi puhua Euroopan suojelemisesta. Pakolaisvirta ei nimittäin tipahtanut vaan ainoastaan vaihtoi suuntaa: vuoden 2015 viimeisen neljänneksen aikana pakolaiset vaelsivat Länsi-Eurooppaan Kroatian ja Slovenian kautta.

pakolaisvirrat

Lopullisesti tilanne kuitenkin muuttui vuoden 2016 alussa, siis puoli vuotta Unkarin aidan valmistumisen jälkeen. Pakolaisvirta Balkanin reitillä tyrehtyi, eikä tämän syynä ollut Orbánin rajatkiinni-politiikka vaan EU:n ja Turkin sopimus, jonka ansiosta Turkin viranomaiset ryhtyivät aktiivisemmin pysäyttämään länteen pyrkiviä pakolaisia.

Tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaansa Unkari on alusta alkaen puolustellut terrorismin vaaralla. Samoin kuin lännen oikeistopopulistit, myös Orbánin hallitus on jatkuvasti toistanut, että pakolaiset, siis tuota, ”migrantit”, tuovat mukanaan terrorismia; tätä viestiä iskostetaan kansaan sekä julistekampanjoin että esimerkiksi valtion tv-kanavan uutislähetyksissä, joissa lähes joka kerta on esillä muslimi-maahanmuuttajiin yhdistettävä rikollisuus tai terrorismin uhka onnettomassa palavien ghettojen Länsi-Euroopassa. Mutta: tiukasta linjastaan huolimatta Unkarin viranomaiset eivät todellisuudessa ole pystyneet estämään terroristien liikkumista.

Vuonna 2015 Unkarin kautta matkasi länteen tovereineen Salah Abdeslam, terroristi ja Pariisin joukkomurhan toimeenpanija. Abdeslam ja kumppanit eivät vain päässeet ongelmitta kulkemaan Unkarin halki, vaan he myös ostivat Unkarista puhelimiinsa ne SIM-kortit, joita käyttivät terrori-iskujensa järjestelemiseen. Tästä korttikaupasta Unkarin viranomaiset saivat tiedon vasta myöhemmin, ranskalaisilta ja belgialaisilta kollegoiltaan. Tästä tosin hallituksen kontrollissa olevat mediat eivät välittäneet vaan sitä vastoin raportoivat riemukkaasti, että Abdeslam tovereineen oli Unkarissa ollessaan nauttinut pakolaisjoukkoja huoltavien kansalaisjärjestöjen apua. Toisin sanoen: ruokaa ja majoitusta järjestävien vapaaehtoisten olisi tätä valtion laiminlyömää tehtävää hoitaessaan samalla pitänyt kyetä siihen, mihin Unkarin turvallisuusviranomaiset eivät kyenneet, eli tunnistamaan pakolaisvirran joukosta siihen piiloutuneet ISIS-terroristit?

Loppupäätelmä: on siis perin outo temppu Unkarin hallitukselta väittää, että tässä on suojeltu Eurooppaa pakolaisvirroilta ja terrorismilta.

Mutta Unkarin hallitustahan mikään tämmöinen argumentointi ei heilauta mihinkään. Euroopan oikeusistuimen tuomiokin, jonka mukaan Unkari on velvollinen EU:n yhteisten sopimusten mukaisesti ottamaan käsiteltäväkseen 1294 turvapaikanhakijaa, vain ”merkitään tiedoksi” mutta ”ei tule vaikuttamaan Unkarin toimintaan”. (Tästä hyvästä, näin lataa mm. Angela Merkel, Unkarin tapaus tullaan ottamaan esille Euroopan neuvostossa lokakuussa.) Mielenkiintoista on – huomauttaa 444.hu-sivusto – verrata Unkarin reaktioita Slovakian toimintaan. Slovakit, jotka luultavasti ovat yhtä itäeurooppalaisen ”empatiavajeisia” ja muukalaiskammoisia kuin unkarilaisetkin, ovat myös virallisesti vastustaneet EU:n pakolaiskiintiöitä ja hävinneet oikeusjutun EU:ta vastaan. Mutta tästä ei Slovakiassa raivota eikä virallisesti lyödä Brysselille nyrkkiä pöytään, vaan tähän mennessä on määrätyistä 902:sta turvapaikanhakijasta otettu vastaan 16 henkeä eli 1,7%, ja Slovakian hallitus antaa ristiriitaisia lausuntoja, joiden mukaan toisaalta EU:n päätöstä tullaan kunnioittamaan, toisaalta pakolaisia ei edelleenkään haluta. Näin Slovakia myös ainakin toistaiseksi onnistuu luikertelemaan pois EU:n mahdollisten pakkotoimien alta.

Unkari sitä vastoin panostaa aggressiiviseen öyhötykseen. ”Politiikka on raiskannut Euroopan oikeuden ja eurooppalaiset arvot”, mekasti ulkoministeri Szíjjártó tuomioistuimen pakolaiskiintiöpäätöksen johdosta. ”Taistelu jatkuu.” Ja tähän taisteluun on myös rakennettu kunnon salaliittoteoriahengessä oikein mahtava päävihollinen. Kiintiöoikeudenkäynnin myötä – näin julisti toissapäivänä pääministerin kanslian nimissä valtiosihteeri Csaba Dömötör – Brysselin politiikka on siirtynyt uudelle tasolle ja ryhtynyt tosissaan toteuttamaan ”Soros-suunnitelmaa”. Aivan niin, tuo koukkunokkainen miljonääri, joka kulissien takana vetelee kaikista naruista tuhotakseen vapaan ja kansallismielisen Unkarin, käyttää käsikassaranaan myös EU:n päättäviä elimiä. Päämääränä on EU-maiden pakottaminen rajattomasti korotettaviin pakolaiskiintiöihin, muukalaisten pakkoasuttaminen ilman ylärajaa. Ja tätä vastaan, näin ilmoitti Viktor Orbán eilen illalla, tullaan järjestämään uusi kansallinen konsultaatio – siis taas kerran painatetaan veronmaksajien laskuun kallista paperia kyselyksi (”EU ja Soros haluavat tuhota Unkarin hillitsemättömän maahanmuuton avulla, onhan se kamalaa, onhan, onhan?”) naamioituun propagandakampanjaan.

Jäämme seuraamaan tilannetta. Ja edelleenkin ihmettelemään, onko Unkarin hallitukselle todellakin tässä maailmantilanteessa tärkeintä varjella mainettaan ja arvostustaan koti- ja ulkomaisten muukalaisvihaajien sankarina.

Mainokset

Vahva ja ylpeä!

kesäkuu 8, 2017

Piti kirjoittamani poliittisen populismin ja huuhaatieteen oudosta liitosta. Esimerkiksi siitä, miten Itävallan FPÖ:n johtaja HC Strache sai tiedeväen repimään hiuksiaan julistamalla, että käynnissä oleva ilmastonmuutos on pelkkää ihmisestä riippumatonta, luonnollista vaihtelua, jota on ollut koko ajan – Grönlantikin oli aikoinaan vihreä maa, jossa viikingit viljelivät viiniä. (Itse asiassa Grönlanti on ollut jään peitossa satatuhatta vuotta.) Tai miten Unkarin hallitus jättää aivokalvontulehdusta aiheuttavan meningokokki B:n vastaisen rokotuksen vaille valtion tukea, koska ”se aiheuttaisi väärän turvallisuuden tunteen”. Tai miten Unkarin hallitusta lähellä olevien tahojen pyörittämä, suureksi osaksi hallituksen ilmoitustuloilla elävä keltalehti Ripost samoin kuin valtion elokuvakomissaarin, kasino-oligarkki Andy Vajnan TV2-kanava käyvät omituista taistelua aurinkovoiteita vastaan – jotka vaihtoehtogurujen mukaan aiheuttavat syöpää – ja vastoin kaikkia ihotautilääkärien suosituksia kehottavat kansaa ottamaan aurinkoa, ilman voiteita, juuri puolenpäivän aikaan, kun auringonpaiste on ”tehokkaimmillaan”.

Ehkä palaan näihin joskus. Nyt on kuitenkin ihan pakko kertoa uudesta julistekampanjasta, johon Unkarin hallitus jälleen sijoittaa veronmaksajien varoja. ”Pysäytetään Brysseli” -kampanja, jolla kansalaisia kannustettiin osallistumaan EU:n ihmisoikeus- ja maahanmuuttopolitiikan (tai siis siitä annetun perin vääristyneen kuvan) sekä kansalaisjärjestöjen vastaiseen ”kansalliseen konsultaatioon”, on nimittäin julistettu menestykseksi. Kyselyyn vastasi hallituksen ilmoituksen mukaan 1,7 miljoonaa unkarilaista – tätä lukua tosin on mahdotonta mistään tarkistaa, ja kaiken lisäksi kaavakkeen nettiversion saattoi sama ihminen täyttää miten monta kertaa hyvänsä.

No, joka tapauksessa kansallinen konsultaatio oli hallituksen mukaan kaikkien aikojen onnistunein, ja tästä kerrotaan kansalle uudella julisteella, jota ilmeisesti ovat kaikki julkiset tilat jo täynnä. Tutun syvänsinisellä pohjalla, jonka sivuun ikään kuin verhoksi on laskosteltu Unkarin lippua, lukee ylhäällä ohuin kirjaimin: ”Kaikkien aikojen menestyksekkäin kansallinen konsultaatio”, keltaisella pohjalla ”Kiitos!”, ja sen alla julisteen pääsanoma:

UNKARI ON
VAHVA JA YLPEÄ
EUROOPPALAINEN MAA

Ylpeä justiinsa. Jos ei tätä Brysselissä uskota, niin kerrotaan se ainakin omille vielä kerran. 444.hu-uutissivuston ilkimykset tietenkin julistivat oitis valokuvakilpailun: lukijoita kehotettiin kuvaamaan uusi juliste mahdollisimman ”kuvaavassa” ympäristössä. Tässä muutamia esimerkkejä palkituista:

londonban_mosogatnak.jpeg

Lisäteksti: ”Ylpeät unkarilaiset ovat Lontoossa tiskaamassa.”

eros_büszke_dohanybolt

Tähän kuvaan on onnistuttu vangitsemaan hieman rähjäisen rakennuskannan joukossa ennen muuta funktionaalinen valkoinen matala pytinki, jossa toimii toinen Orbánin hallituksen korruption ikoneista, ”kansallinen tupakkakauppa”.

istuimet.jpeg

Asemilla ja odotustiloissa ei julisteita säästellä. Joku voisi tietenkin kysyä, olisiko julistekampanjaan upotetut rahat voinut sijoittaa odotustilojen kunnossapitoon.

Mutta ei tässä vielä kyllin, vaan kommenttiketjussa lukijat panevat vielä paremmaksi.

eros_es_ruszki.jpg

”Unkari on vahva ja ryssä maa.”

magyarorszag_buszke_europa.jpg

#unkari #ylpeä #eurooppa (Kuva on vuoden takaisesta lehtijutusta ja esittää Tarnazsadány-nimisen pienen paikkakunnan koulun ainoata vesipistettä; koulun saniteettitilat ja koulurakennus ylipäätään olivat tuolloisten lehtijuttujen mukaan sellaisessa kunnossa, että jotkut vanhemmat eivät halunneet päästää lapsiaan kouluun.)

addigismeteljuk.jpg

Kaikkien aikojen Kiitos-kampanjan yksi Kiitos-kampanja. UNKARI ON RATKAISEVA JA ITSEVARMA MAA JOKA NÄYTTÄÄ TIETÄ LÄNNELLE JOS TARPEEN ON TOISTAMME TÄTÄ NIIN KAUAN KUNNES KAIKKI USKOVAT

Jo kiivaasti somessa leviävä kuva ”vahva ja ylpeä” -julisteen alla alikulkukäytävän seinustalla nukkuvista kodittomista on ilmeisesti photoshop-väärennös, vaikka varmaan ”voisi olla totta” – itse kuva on muutaman vuoden takainen, vain seinällä kodittomien yläpuolella oleva juliste on vaihdettu toiseksi. Tämä seuraava kuva sitä vastoin lienee aito.

444.hu-sivuston lukija ”Réka” on näpännyt kuvan hengenvaarallisen kolmosmetron Gyöngyösi utcan asemalla. (Hengenvaarallisen? Venäjällä peruskorjatuista metrojunista – virolaisen firman metrojunatarjous olisi tullut halvemmaksi, mutta jostain syystä Budapestin liikennelaitos päätyi tilaamaan metrovaunuja Venäjältä, missä myös entisiä neuvostovalmisteisia vaunuja on korjautettu – on kirjoitettu Unkarin lehdistössä viime aikoina tavan takaa. Junia on syttynyt tunnelissa palamaan, ja nyt viimeksi kolmoslinjalla metrovaunun ovet avautuivat vauhdissa.) Kuva havainnollistaa paitsi rapistuvan julkisen sektorin ankeutta ja eläkejärjestelmän ongelmia (mummoja, jotka eivät ehdi hyppäämään päivätansseissa vaan selvästikin hengenpitimikseen myyvät puutarhansa kukkia tai omatekoisia leivonnaisiaan, näkee metroasemilla tavan takaa), myös sitä, mihin Unkarissa poliittinen vastarinta ja aktivismi nykyään tyylikkäimmin kanavoituu.

sorossorossoros.jpeg

”Ja nyt on vuorossa SOROS, SOROS, SOROS, SOROS, SOROS, SOROS”

Vitsipuolue ”Kaksihäntäinen koira” saa mielipidemittauksissa prosentin-parin kannatusosuuksia – mutta ne ovat silti samassa sarjassa ja jopa parempia lukemia kuin joillakin ”oikeilla” oppositiopuolueilla. ”Koirat” osaavat myös hyvin suunnitella ja rahoittaa näyttäviä julkisuustempauksia – ei vain hallituksen plakaattimyllytystä naurettavaksi tekeviä julistekampanjoja vaan myös esimerkiksi tempauksia, joissa katujen ja jalkakäytävien päällysteiden surkeaan kuntoon kiinnitetään huomiota maalaamalla rikkinäiset kohdat kirkkain värein. Tämä juliste näyttää ”Pysäytetään Brysseli” -kampanjalle ja hallituksen viestimien vainoharhaiselle ”kaiken takana on György Soros” -jankutukselle kerta kaikkiaan, sanoisinko, närhen munat.

Kunpa vielä näkisi samalla innolla, älyllä ja henkevyydellä tehtävän myös oikeaa oppositiopolitiikkaa.


Näinköhän vihdoinkin?

Touko 17, 2017

Työkiireitä on pitänyt. Mutta nyt on pakko rientää kommentoimaan Unkarin uutisia.

Viime viikkoinahan monet ovat olleet näkevinään rakoilemisen merkkejä Unkarin nykyisessä ”Kansallisen yhteistoiminnan järjestelmässä”. On nähty useita monituhatpäisiä mielenosoituksia, joiden varsinaisena aiheena on ollut milloin Central European Universityn (hallituksen medioiden kielenkäytössä: ”Soros-yliopiston”) toimintaa vastaan räätälöity yliopistolain muutos, milloin kansalaisjärjestöjen asema (hallituksen tiedotusvälineiden mukaan Unkarissa häärii joukoittain katalan György Sorosin rahoittamia ”valekansalaisjärjestöjä” tekemässä laillisen hallituksen vastaista myyräntyötä) tai vapaa tiedonvälitys. (Pienempi, muutaman sadan hengen spontaani mielenilmaus nähtiin toista viikkoa sitten, kun kriittisen uutisportaali 444.hu:n toimittaja Júlia Halász oli raahattu ulos Fidesz-puolueen paikallisosaston järjestämästä yleisötilaisuudesta, kamerakännykkä väännetty väkisin hänen kädestään ja siitä pyyhitty kuvat.) Ensi sunnuntaina pitäisi taas tapahtua: Oktatási szabadságot (‘Opetuksen vapautta!’) ja Nem maradunk csendben (‘Emme pysy hiljaa’) -nimiset ryhmät kaavailevat Budapestiin seuraavaa suurmielenosoitusta, jolle Péter Juhászin johtama Együtt suunnittelee sisartilaisuuksia ympäri maata. Mutta mielenosoituksia on nähty ennenkin, ja tyypillisesti niitä järjestäneet liikkeet ovat haipuneet takaisin ”epäpoliittisuuden” hämärään.

Huhtikuun lopulla on kuitenkin käynyt selväksi, että Brysseliä alkaa vähitellen oikeasti hapottaa se tapa, jolla Unkari jatkuvasti puree sitä ruokkivaa kättä, nostaa EU-tukiaisia (ja kanavoi ne oligarkkien taskuihin) samalla viis veisaten tietyistä eurooppalaisen demokratian perusarvoista sekä uhoten käyvänsä vapaustaistelua Eurostoliiton sortovaltaa vastaan. Kuten täälläkin jo kerroin, pääministeri Orbán joutui käymään erikseen sekä Euroopan parlamentille että omalle kattopuolueelleen EPP:lle selittelemässä, mitä oikein meriteeraa tämä kansalaisille postitettu ”konsultaatio” eli mielipidekysely, jossa väitetään EU:n asuttavan Unkariin laumoittain ”laittomia maahanmuuttajia”, vastustavan työpaikkojen luomista ja energiahintojen alentamista tai syytetään ”kansainvälisiä järjestöjä” ihmissalakuljetuksesta ynnä muista laittomuuksista.

Unkarin hallitusta eivät ainakaan unkarinkielisen mediakuplani sisältä katsellen Orbánin Brysselistä saamat pyyhkeet järkyttäneet vähääkään. Kotimaan viestimille Orbánin esiteltiin saavuttaneen Brysselissä arvovaltavoiton ja torjuneen hyökkäykset. Konsultaatiota jatketaan, virallisten tiedotteiden mukaan kyselykaavakkeen on palauttanut jo ennätysmäärä unkarilaisia, ja myös perinteisen viholliskuvan rakentelu jatkuu. Olin viime viikolla työkeikalla Unkarissa, ja kun hotellihuoneessa perjantaiaamuna avasin television aamu-uutisten alettua, ensimmäinen sana, joka käynnistyvästä laitteesta kajahti korviini, oli ”Soros”. (Kyse oli Sorosin tukemista kansalais-, siis valekansalaisjärjestöistä, jotka muuten lietsovat sekasortoa paitsi Unkarissa myös esimerkiksi Makedoniassa. Koko maa on sekasorron partaalla, näin uutislähetyksessä kerrottiin, koska Sorosin kätyrit käyttävät hyväkseen myös etnisiä jännitteitä slaavien ja albaanien välillä – koko juonen päämääränä on edistää pakolaisten tuloa Eurooppaan, koska Makedonia on reitin avainkohtia. Ja koska ”Soros vihaa ihmiskuntaa”, kuten unkarilaistoimittajan haastattelema makedonialainen aktivisti kertoi.)

Viime päivinä pääministeri Orbán on taas kääntänyt katseensa itään – Keleti nyitás, ‘Avaus itään’, on virallinen termi tälle strategialle – ja vieraillut Kiinassa. Siellähän on järjestetty suuri kansainvälinen tapaaminen, jolla Kiinan johto etsii kansainvälistä tukea ns. ”Uusi Silkkitie” -ohjelmalleen ja infrastruktuurisijoituksilleen. Paikalla oli valtionpäämiehiä tai muita hallitusten edustajia monista Euroopan maista, mutta Unkarissa melkoista mediahuomiota sai tämä kuva, joka julkaistiin mm. Orbánin omalla Facebook-sivulla:

orban-diktator-e1494775662363-1024x579

Isännän olkavarresta ohjailema Orbán kohtaa sydämellisesti hymyilevän Vladimir Putinin, taustalla kollegat Erdoğan ja Lukašenka (poikineen).

Orbánin kerrottiin myös seppelöineen kommunististen sankarien muistomerkin Taivaallisen rauhan aukiolla (kukapa enää muistaa juuri samassa paikassa verisesti kukistettua mielenilmausta…) sekä lausuneen tiedotusvälineille seuraavaa:

Globalisaation vanha malli on aikansa elänyt, Itä on noussut Lännen rinnalle, ja merkittävä osa maailmaa on saanut tarpeekseen siitä, että kehittyneet maat tulevat opettamaan sille esimerkiksi ihmisoikeuksia tai markkinataloutta.

Vapaamman ohjelman puitteissa Orbán ehti myös kansantalousministeri Mihály Vargan seurassa illastamaan Bank of Chinan johdon seurassa ja laulamaan heille mustalaismuusikkojen säestyksellä romanttista tekokansanlaulua hevospaimenesta, joka juottaa hevostaan Tiszan rannassa ja rakastaa Kataa, jolla on kolmetoista rimpsua hameessaan. (Tätä harrastusta on somen välityksellä saatu todistaa jo muutama vuosi sitten, kun Orbán kavereineen rentoutui laulamalla Fehérvárin husaareista, jotka täällä kulkivat ja monta tyttöstä polkivat.) Juorulehdet ehtivät myös jauhaa toimittaja Zoltán Lovasin Facebookiin postittamaa kuvaa Orbánista vaimoineen:

1lady.jpg

Starklikk.hu-sivuston siteeraama Ibolya Görög, monien aiempien hallitusten ja johtomiesten protokolla-asiantuntija (nykyisellä hallituksella ei kuulemma tällaista tyyligurua ole käytössä laisinkaan) ei vain niuhottanut rouva Anikó Lévain räjähtäneestä ulkoasusta ja Viktor Orbánin tapansa mukaan taskuun survomasta kädestä (”taskuun työnnetty käsi merkitsee fobiaa, kyvyttömyyttä käydä normaalia ihmisten välistä keskustelua”). Hän myös päätteli, että Anikó-rouva ”vihaa tämänhetkistä tilannetta niin, että näyttävästi viittaa kintaalla kaikelle, mikä osoittaisi hänen olevan Unkarin pääministerin puoliso”.

Mutta siis – samalla kun tällaista pyöriteltiin Unkarin julkisuudessa ja Viktor Orbán paistatteli idän valossa, myös Brysselin myllyt jauhoivat hitaasti mutta varmasti. Ja tänään rymähti sitten julkisuuteen Euroopan parlamentin äänestystulos. Kahdesta julkilausumaversiosta läpi meni jopa tiukemmin sanoitettu, vasemmisto- ja viherpuolueiden esittämä – ja sen puolesta siis äänesti myös melkoinen osa Orbánin ”oman” kattopuolueen EPP:n meppejä. Julkilausumassaan mepit näkevät laillisuuden ja demokratian Unkarissa vakavasti vaarantuneen, vaativat turvapaikanhakijoiden ja kansalaisjärjestöjen vastaisten lakien peruuttamista ja CEU:n toiminnan takaamista sekä entistä tiukempaa EU-tukien käytön valvontaa.

Nyt on siis ensi kertaa EU:n historiassa otettu käyttöön 7. artikla EU:n perusarvojen noudattamiseen liittyvästä mekanismista. EU:n arvoja noudattamaton jäsenvaltio, tässä tapauksessa siis Unkari, voi saada osakseen erilaisia sanktioita, mutta tie sinne on oleva pitkä ja kivinen. 444.hu-sivustolla asia selostetaan näin:

Ensimmäiseksi on nyt asianomaisen valiokunnan laadittava yksityiskohtainen ja perusteltu selvitys siitä, miten Unkarissa on loukattu EU:n perusarvoja. Tämä voi viedä puolisen vuotta. Tämän jälkeen parlamentti äänestää siitä, pyydetäänkö Eurooppa-neuvostoa ryhtymään 7. artiklan mukaisiin toimiin. Jos tätä päätetään pyytää, asia menee ensiksi lähinnä ulkoministereistä koostuvan neuvoston käsiteltäväksi, ja siellä 4/5:n enemmistön on oltava sitä mieltä, että perusarvot ovat todellakin vaarantuneet (asianomaisen maan ulkoministeri ei ole äänioikeutettu). Mikäli sitten näin käy, asia menee todellakin EU:n jäsenmaiden korkeinta johtoa edustavan Eurooppa-neuvoston pöydälle, ja siellä on saatava täydellinen yksimielisyys (tietenkin asianomaista maata lukuun ottamatta), ennen kuin rangaistustoimiin – esimerkiksi äänioikeuden riistämiseen tai EU-tukien jäädyttämiseen – voidaan ryhtyä.

Edessä on siis vielä runsaasti keskustelua, äänestelyä ja lobbailua, ennen kuin mitään konkreettista voi tapahtua – ja tietenkin Unkari itse voi missä välissä hyvänsä kääntää kurssiaan niin, että EU:n nuhteet käyvät aiheettomiksi. Se sisäpoliittinen seuraus tästä joka tapauksessa on oleva, arvelee 444.hu, että koska nyt käynnistynyt prosessi ilmeisesti päättyy ennen ensi vuonna edessä olevia Unkarin parlamenttivaaleja, Fidesz-puolue voi rehvakkaasti maalailla EU:n toimet omaan vaalikampanjaansa puuttumiseksi. Pelättävissä siis on, että Brysselin ja Eurostoliiton haukkuminen Unkarin valtion tiedotusvälineissä ei tästä yhtään vähene.

Seitsemännestä artiklasta ehkä kuullaan vielä. Ja paljon vettä ehtii virrata Tiszassa, Tonavassa sun muualla ennen kuin Brysselin päätöslauselmat johtavat mihinkään konkreettiseen seuraamukseen. Jos koskaan johtavat. Tässä vaiheessa voi spekuloida, miten tärkeää EU:lle on oman arvovaltansa ylläpitämiseksi pitää kiinni siitä, että 7. artikla ei täysin menettäisi pelotearvoaan. Ja myös miettiä, miten tärkeä EU-jäsenyys on Orbánille, kun unkarilaisista ylivoimainen enemmistö edelleenkin haluaa kuulua Eurooppaan.


Riikinkukkotanssia

huhtikuu 30, 2017

Pávatánc, riikinkukkotanssi, on unkarin kielessä jo vakiintunut poliittinen termi. Se yhdistetään pääministeri Orbániin, joka jo vuonna 2012 määritteli riikinkukkotanssin näin:

… hyvin monimutkainen operaatio, jossa meidän on yhdisteltävä yksimielisyyden, suostumuksen, torjunnan ja vastarinnan aineksia, hyvin monimutkaisen toimintasarjan puitteissa… Maailmassa on tietty tanssijärjestys, diplomatiassa tätä tanssia, riikinkukkotanssia, torjuntaa, on esitettävä ikään kuin haluaisimme hieroa ystävyyttä. Siis nämä ovat niitä, sanoisinko, politiikan taiteeseen kuuluvia eleitä, jotka… vaikkapa seitsemästä ehdotuksesta hyväksymme pari-kolme, jotka muutenkin olemme jo toteuttaneet, he vain eivät ole huomanneet, ja loput pari, joita emme halua, me torjumme sillä, että useimmathan me olemme jo hyväksyneet. Tämä on mutkikasta, öh, peliä…

Viimeisin pyrstönpöyhistely nähtiin eilen. Sen jälkeen, kun Orbán oli keskiviikkona Eurooppa-parlamentin edessä puolustanut Central European Universityn karkottamiseen räätälöityä lainmuutosta ja pahennusta herättänyttä ”Pysäyttäkää Brysseli!” -propagandakampanjaansa, hänet kutsuttiin vielä oman eurooppalaisen kattopuolueensa, konservatiivien EPP:n johdon eteen tekemään tiliä Fidesz-puolueen yksinvaltaisesti hallitseman Unkarin meiningeistä. Ilmeisesti Orbán joutui ottamaan pari askelta taaksepäin, mutta pyrstösulat ylväästi pystyssä.

EPP:n lehdistötiedote on jo herättänyt optimistisia värinöitä ympäri Eurooppaa. EPP ei puhu ”vierailusta” tai ”tapaamisesta” tai ”neuvottelusta” vaan ilmoittaa ”kutsuneensa” tai ”komentaneensa” (summoned) Orbánin eteensä ”selittämään” viimeaikaisia kehityksiä. Avoimen ja vilpittömän keskustelun jälkeen EPP oli pyytänyt Fidesz-puoluetta ja Unkarin viranomaisia toimimaan Euroopan komission pyynnön mukaisesti (siis turvaamaan CEU:n toimintaedellytykset), ja Orbánin kerrotaan ”vakuuttaneen” EPP:lle, että Unkari toimii tämän mukaisesti. EPP kertoo myös antaneensa Orbánille ja Fideszille ”selvän viestin”, että kansalaisoikeuksien rajoittamista tai oikeusvaltioperiaatteen laiminlyömistä ei tulla hyväksymään, ei myöskään akateemisen vapauden ja yliopistojen avoimuuden loukkaamista. EPP ”tahtoo”, että CEU pysyy avoinna ja ”dialogi Yhdysvaltojen kanssa” aloitetaan. Lisäksi EPP kertoo tehneensä selväksi unkarilaisille, että ”Pysäytetään Brysseli” -konsultaation avoimen EU-vastaista retoriikkaa ei voi hyväksyä: Fidesz-puolueen jatkuvat Euroopan-vastaiset hyökkäykset ovat saavuttaneet semmoisen tason, että tätä ei voi enää pitempään suvaita.

Haa, kuulostaapa jämäkältä. Mutta katsotaanpa riikinkukkotanssin seuraavia askelia. Tämän aamun valtion ykköskanavan tv-uutisten ykkösaiheena oli: ”Onnistuimme puolustamaan Unkarin etuja EPP:n istunnossa.” CEU:n asia etenee omaa juridista kulkuaan, ja Unkarille ei kukaan voi sanella ehtoja. Sitä paitsi Orbán oli korostanut, että hallituksen käynnistämä kansallinen konsultaatio ei ole EU:n vastainen vaan sen päämääränä on unionin uudistaminen. Lisäksi, kertoo uutistenlukija, Orbán pyysi EPP:n apua EU:n Unkarille epäedullisten päätösten peruuttamiseen.

orban-postepp

Uutisankkurin esittämän tiivistelmän jälkeen uupuneen ja totisen näköinen Orbán (näin syviä otsaryppyjä en muista vielä nähneeni) sekä hänen sanojaan selostava taustatoimittajan ääni toistavat samat pääkohdat vähän monisanaisemmin. Tämän jälkeen nostetaan esiin, tietenkin, György Soros, jonka hetkeä aiemman vierailun jäljet olivat selvästi tuntuneet.

Todellakin György Soros on käynyt täällä, ellen olisi teidän uutisistanne sitä tiennyt, olisin sen nähnyt näistä raunioista, hän oli koettanut täällä useammassakin paikassa tehdä myyräntyötä Unkaria vastaan, sen työn jälkiä kohtasin täällä. Tämä on oma urheilulajinsa, on niitä, jotka haluavat vahingoittaa Unkaria, on niitä, jotka puolustavat. Rupesin siis laittamaan täällä asioita kuntoon ja uskon, että se myös onnistui.

Katsojia muistutetaan myös siitä, että Unkari on pyytänyt unkarilaisille perheille epäedullisten (?) energiaunionisuunnitelmien peruuttamista. Ja tietenkin: Unkari ei edelleenkään suostu laittomien migranttien valvomattomaan maahanmuuttoon. (Edelleenkin: turvapaikanhakijat eivät ole ”laittomia” eivätkä ”maahanmuuttajia”, eikä EU ole ollut vaatimassa Unkarilta muuta kuin 1294 (jo ennalta valikoidun) turvapaikanhakijan vastaanottamista Kreikan ja Italian niskoilta ja heidän hakemustensa käsittelyä.) Mitähän tulikaan sovittua siitä Euroopan-vastaisesta kampanjoimisesta?

Pehmeämpää puolta edustamaan marssitetaan sitten pääministerin kakkosmiehistä toinen, ministeri Antal Rogán, jonka mukaan kaikille on tullut selväksi, että Unkarin paikka on Euroopassa ja Fidesz-puolueen EPP:ssä, ja Orbán on myös vakuuttanut Unkarin olevan jatkossakin aina valmis neuvottelemaan. EPP:n edustajista haastateltavaksi otetaan Fidesz-myönteisenä tunnettu ryhmänjohtaja Manfred Weber, jonka mielestä Unkarin demokraattisesti valittu hallitus on aina valmis neuvottelemaan ja on toiminut aivan oikein. Ei siis hiiskahdustakaan niistä paljon tiukemmista kriittisistä äänenpainoista, joita Unkaria kohtaan on kuultu, eikä siitä, että samaisen Weberin mielestä Budapestin toimenpiteet [CEU:ta kohtaan] eivät ole hyväksyttäviä.

Mutta sitten päästään asiaan eli György Sorosiin. Unkarin hallitus odottaa selvitystä siitä, mistä oikein Soros on neuvotellut Brysselissä EU:n korkeimman johdon kanssa (siis miljoonien maahanmuuttajien asuttamisesta Eurooppaan ja Unkarin vahingoittamisesta) ja miksi ”miljoonien elämän tuhonnut keinottelija” otetaan avosylin vastaan Brysselissä. Tästä siirrytään suoraan Makedoniaan, missä kaduilla mellakoidaan ja Magyar Idők -lehden (hallituksen kenties uskollisimman äänitorven, jota uutistoimitus yksityiskohtaisesti siteeraa) mukaan taustalla on György Soros, jonka vale-kansalaisjärjestöt käyttävät hyväkseen etnisiä jännitteitä nostaakseen ”maahanmuuttomyönteiset” sosiaalidemokraatit valtaan ja tuhotakseen koko Makedonian valtion. Makedoniassa on näköjään perustettu myös ”Pysäyttäkää Soros” -järjestö, jonka edustajat ovat jatkuvasti kaduilla mieltään osoittamassa – uutiskuvassa näkyvä iäkkäänpuoleinen joukko muistuttaa kovasti Fidesz-puolueen aggressiivisia mummoja ja ”Suolahapposetää”. Ja tietenkin kuviin pääsee myös – tällä kertaa hörhö-tv-kanava EchoTV:n ohjelmasta siteerattu – tässä blogissakin monesti esillä ollut Orbánin hovihistorioitsija Mária Schmidt, jonka mielestä ”Soros noudattaa kaikkialla samaa käsikirjoitusta” ja Etelä-Balkan on Sorosille tärkeä, koska sen kautta on tarkoitus tuoda Eurooppaan ne maahanmuuttajien laumat…

Tätä kauraa – Orbán puolustaa Unkaria EU:n kohtuuttomalta määräilyltä, ilkeä keinottelija Soros haluaa tuhota Euroopan kansallisvaltiot tuomalla tänne väkisin miljoonia maahanmuuttajia – siis Unkarin valtion ykköskanavan uutisissa tarjottiin, yhteensä 12 minuuttia eli lähes puolet säineen ja urheiluineen puolen tunnin mittaisesta uutislähetyksestä. Kotimaan uutisissa riikinkukkotanssissa näyttäisi olevan aivan toiset askeleet.

Mitä siis voi odottaa CEU:n ja muiden EPP:n puhuttelussa esillä olleiden asioiden suhteen? Optimistit muistuttavat, että EPP:n äänilaji on nyt aikaisempaa selvästi tiukempi, ja diplomatian kielen yleiset tyylisäännöt huomioon ottaen EPP:n lausunto voidaan lukea suorastaan nöyryyttäviksi nuhteiksi Orbánille. Brysseli näyttäisi lopultakin olevan ryhdistäytymässä, mutta riittääkö se? Ja mitä tarkoittaa EPP:n lausunnossa mainittu ”neuvottelu USA:n kanssa”? Tähän mennessähän CEU:n kohtalosta ei ole päästy neuvottelemaan sen takia, että Unkari ja sen uusi korkeakoululaki edellyttävät sopimusta Unkarin ja Yhdysvaltain hallitusten kesken, Yhdysvalloissa taas korkeakoulut eivät ole liittovaltio- vaan osavaltiotason asia eikä Trumpin hallinto suostu tässä sopimuspuoleksi.

Toivoisinpa vain, että EU:n päättäjät tosissaan perehtyisivät siihen, missä muodossa heidän Orbánin kanssa käymistään neuvotteluista tiedotetaan Unkarin kansalle, niin hallituksen propagandatuuttina toimivassa valtionmediassa kuin hallituksen kotisivuillakin. Tai voisivat ainakin katsoa tämän tuposentuoreen valtion varoilla kustannetun tietoiskun, tässä Vastagbőr-blogin tubettamassa versiossa on englanninkielinen tekstityskin. Kuten 444.hu:n sivulla huomautetaan:

Varmaan sen sävy on näin hillitty siksi, että lauantaina Brysselissä EPP vähän näpäytti Viktor Orbánia. Ellei näin olisi, niin varmaan tässä näytettäisiin Sorosin nimen mainitsemisen yhteydessä vanhoja juutalais- ja nuoria muslimimiehiä yhteisvoimin vuodattamassa viattoman unkarilaisen neidon verta.

Jälleen kerran, Viktor: Mitäs me sovittiinkaan siitä EU-vastaisesta retoriikasta?


Brysselissä ja peräkylissä

huhtikuu 28, 2017

Täytyy vielä palata Central European Universityn tapaukseen, johon optimistisimmat ovat jo arvelleet Viktor Orbánin vihdoinkin kompastuvan. Orbánin EU-vastainen kekkalointi on lopultakin saanut Brysselin hermostumaan, niin että Suomessakin uutiskynnys ylittyi, kun Unkarin pääministeri joutui Euroopan pääkallonpaikalle tekemään tiliä toimistaan. CEU:n ohella esille nostettiin myös tässäkin blogissa jo selostettu ja suomennettu ”kansallinen konsultaatio” johdattelevine ja valheellisine kysymyksineen (”Brysseli haluaa täyttää Unkarin laittomilla maahanmuuttajilla, estää meitä alentamasta energiahintoja ja veroja ja luomasta lisää työpaikkoja – eihän tämmöistä voi sallia, eihän, eihän?”). Siihen on Euroopan komissio jo laatinut selkeän vastauskirjasen (verkossa myös englanniksi), jossa kyselyn perättömät väitteet kohta kohdalta kumotaan.

Keskiviikkona Orbán siis puolusti linjaansa Euroopan parlamentin edessä, kiistäen itsepintaisesti kaikki syytökset. CEU:ta ei todellakaan olla sulkemassa. (Siis sekä yliopisto itse että lukemattomat oppineet ja oikeusoppineet kautta Unkarin ja Euroopan ovat ymmärtäneet parlamentista pikavauhtia läpi runnotun lainmuutoksen aivan väärin ja hermoilevat täysin aiheettomasti?) Uusi laki ei muka ole mitenkään ristiriidassa Euroopan lakien ja kansainvälisten sopimusten kanssa, eikä Orbán aio perua sitä. Euroopan komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Unkaria kohtaan, ja selvitystä vaaditaan kuukauden kuluessa, mutta saattaa käydä niin, että CEU:n kannalta aika loppuu kesken: monet povailevat, että Orbánia ei saada antamaan periksi, ennen kuin uusi laki on jo tehnyt lopun CEU:n toiminnasta Unkarissa ja pakottanut sen muuttamaan maasta. Avoin kysymys on korkeintaan, haluaako eurooppalainen kattopuolue EPP ryhtyä kovistelemaan jäsentään Fidesztä ja riittävätkö sen painostuskeinot.

Tästähän on kerrottu kaikissa Euroopan uutisvälineissä. Vähemmän kansainvälistä huomiota sai Unkarin oppositiomedioissa hilpeyttä herättänyt mielenosoitustempaus. Nimittäin: jo aiemmin niin kutsutuilla rauhanmarsseilla tukeaan hallitukselle osoittanut ”vapaa kansalaisjärjestö” (tai paremminkin GONGO eli government-organized non-government organization) Civil Összefogás Fórum (‘Kansalaisten yhteishenkifoorumiksi’ sen ehkä voisi suomentaa), jota oppositiolähteiden mukaan rahoittavat Unkarin veronmaksajat Fidesz-puolueen välityksellä, järjesti nyt joukon aktivistejaan Brysseliin osoittamaan solidaarisuuttaan ja protestoimaan György Sorosin vierailua ja vastaanottoa vastaan. Viitisenkymmentä CÖF-aktiivia, joiden lentolippuja ei ollut ainakaan Soros maksanut, seisoi europarlamentin edessä CÖF-liput jännityksestä hieman miten päin sattui (kuva 444.hu:n jutusta). (Paikalla oli myös CEU:n puolesta mieltään osoittavaa joukkoa, kertoo hvg.hu, ilmeisesti noin kaksi kertaa niin paljon kuin CÖF:n väkeä, joskin CEU-mielenilmaisijat olivat keskimäärin noin puolta nuorempia.)

cöf

Mielenilmauksessa laulettiin kansallislaulua, luettiin Isä meidän -rukous (ihan totta!) ja kannustettiin Viktoria. Tunnelmaa pilaamaan ilmestyi kuitenkin paikallinen poliisi, joka hajotti tilaisuuden, koska siitä ei ollut ilmoitettu asianmukaisesti. Hvg.hu-sivuston mukaan tämä hajottaminen sujui hieman hankalasti: poliisit yrittivät selittää, että CÖF-mielenilmaus oli asianmukaisesti ilmoitettu vasta seuraavaksi päiväksi, joten nyt ei vielä oikein sopisi, mutta hallituksen tukijoukoissa ei kielitaito oikein riittänyt kommunikointiin poliisien kanssa.

Vaan ei tässä vielä kaikki. Ihmisoikeusjärjestö TASZ (Társaság a Szabadságjogokért), yksi Unkarin hallituksen nimenomaisesti vastustajikseen nimeämiä ”Sorosin valekansalaisjärjestöjä”, tarttui tilaisuuteen ja ryhtyi keräämään tulisia hiiliä CÖF:n pään päälle. Facebook-puheenvuorossaan se julisti solidaarisesti tukevansa myös CÖF:n oikeutta vapaaseen mielenilmaukseen: pelkkä asianmukaisen ilmoituksen tekemättä jättäminen ei anna poliisille oikeutta hajottaa mielenosoitusta. Hih hih.

Suuri keskustelu on nyt ohi, Orbán on palannut omalle maalleen ja pitänyt omalle väelleen perinteisen perjantaiaamun radiopuheenvuoronsa. Se löytyy tietenkin hallituksen verkkosivuilta, ja ykkösaiheena ei ole CEU, ei Soros eivätkä kansalaisjärjestöt vaan, tietenkin, Unkarin turvallisuus – joka on nyt taattu pitkäksi aikaa, kun maan etelärajalle on valmistunut kaksinkertainen, käytännössä läpitunkematon raja-aitajärjestelmä.

Ja turvallisuudesta on toki kysymys myös Brysselissä, sillä ”kun Unkarin kimppuun hyökätään, pääministerin on lähdettävä puolustamaan maataan”. György Soros ja kansalaisjärjestöt ovat hyökänneet Unkarin maahanmuuttopolitiikan kimppuun, vaativat purkamaan aidat ja päästämään maahan joukoittain laittomia maahanmuuttajia. (Tästä ilmauksesta ei Orbán selvästikään halua luopua, vaikka miten selitettäisiin, että turvapaikanhakijalla – joka siis ei ole ”maahanmuuttaja” – on kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus jättää turvapaikkahakemus ja odottaa sen käsittelyä.)

Pääministeri selitti näin: Sorosin migraatio-ohjelman mukaisesti EU:hun pitää joka vuosi tuoda miljoona maahanmuuttajaa, joiden rahoittamiseen Soros mielellään myöntää lainaa. Siksi hänen verkostonsa pyrkii kansainvälisen painostuksen kautta pakottamaan Unkarin päästämään maahanmuuttajat sisään tai läpi. ”Juuri tämä on tehnyt finanssikeinottelija György Sorosista maahanmuuttoa kannattavan eurooppalaisen poliitikko György Sorosin”, hän luonnehti asiaa.

Myös kahden bangladeshiläisen turvapaikanhakijan tapaus osoittaa Orbánin mielestä, että Soros on rakentanut laajan Unkarin-vastaisen järjestelmän. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli nimittäin todennut, että miehet oli pidätetty lainvastaisesti, ja määräsi Unkarin maksamaan oikeudenkäyntikulut sekä bangladeshiläisille kelpo korvaukset. Orbánin mukaan tässä ”Sorosin rahoittama järjestö” (Unkarin Helsinki-komitea, joka edusti pakolaisia oikeudessa) oli haastanut Unkarin oikeuteen, asiantuntijana kuultiin toista Soros-järjestöä, ja oikeuden puheenjohtajanakin oli Soros-yliopiston opettajana toimiva oikeusoppinut. (Ja tällä tavalla myös CEU liittyy kuin liittyykin asiaan.) Tällä tavalla Unkaria tullaan lypsämään jatkossakin. El akarják venni a magyarok pénzét, ne haluavat viedä unkarilaisten rahat! Paljon selvemmin ei asiaa voisi ilmaista niin, että pustan peräkylissäkin ymmärretään. (Eikä paljon selvemmin voisi huomiota viedä siltä, ketkä oikeastaan Unkarin veronmaksajien rahat vievät: että valtakunnan korkein johto viettää luksuselämää, jollaiseen sillä ei palkkansa perusteella mitenkään voisi olla varaa, ja että koko aikuisikänsä ammattipoliitikkona toiminut pääministeri Orbán on jotenkin mystisesti onnistunut keräämään huikean omaisuuden.)

Niinpä. Samaan aikaan kun sivistyneistön somekuplassa puhutaan akateemisesta vapaudesta ja kansainvälisyydestä ja ihmisoikeuksista, Abcúg-blogin väki lähti maan hiljaisten, pienten paikkakuntien vähemmän koulutettujen ihmisten pariin selvittämään, mitä nämä tietävät ajankohtaisista asioista ja uutisaiheista, mitä heille sanovat ”Soros” tai ”CEU”. Ja tähän tapaan Kitti Fődi tiivistää heidän ajatuksiaan:

Kysyimme bussipysäkillä odottelevilta kahdelta naiselta ja heidän lapsiltaan, mitä he katsovat tv:stä joutohetkinään. Nämä vastasivat oitis, että ei ainakaan uutisia, siellä on pelkkää valehtelua ja loanheittoa. M3-kanavaa (valtion viihdekanava) he sitä vastoin katsovat mielellään, siellä näytetään vanhoja hyviä elokuvia, joita on kiva katsella ja muistella entisaikoja. (…)
Poikkesimme paikalliseen krouviin, missä seinällä riippuva tv oli sammuksissa. Tiskin takana seisova tyttö ei sitä yleensä avaa, sillä hänen mukaansa se ei kiinnosta ketään, ja jos joku joskus kaukosäätimeen tarttuukin, niin musiikkikanavaa tai jotain elokuvaa etsien. Tyttö itse ei välitä politiikasta, Sorosista hän ei ole koskaan kuullutkaan. (…)
Józsi, joka tuli krouviin lämmittelemään, tilaa Hevesin läänin paikallislehteä, ja se hänen mielestään riittääkin paikalliseksi kulttuuriksi. Hän katselee tv:tä, mutta yleensä vain selaa läpi kymmenen kanavaa ja sulkee sitten tv:n, kun ei löydä mitään. M1-kanavaa [valtion ykköskanava] hän suorastaan inhoaa, sillä siellä aina vain haukutaan [edellisen sosialistihallituksen pääministeriä] Gyurcsánya. CEU:sta hän ei ole kuullutkaan, mutta Sorosin nimen hän hetken mietittyään tunnistaa:
György Soros? Odotas! LMP [= vihreä oppositiopuolue]? Ai joo, se paska, tukee maahanmuuttajia, eikö niin? Se pitäisi ampua siellä Amerikassa ja sillä siisti.

Ja niin edelleen. Tarinoita ei tarvitse kertoa montakaan, kun selviää, että kaikissa toistuu sama. Nämä ihmiset eivät seuraa politiikkaa eivätkä maailman tapahtumia. He eivät ole mitenkään erityisen innoissaan Orbánista tai Fidesz-puolueesta, jotkut ovat suorastaan suivaantuneita jatkuvaan Unkari nousuun -hehkutukseen, kun ei mitään positiivista muutosta näy heidän omassa arjessaan. Mutta eivät he kannata mitään muutakaan puoluetta tai oppositiopoliitikkoa, vaan kääntävät selkänsä politiikalle tykkänään – he eivät kerta kaikkiaan usko, että voisivat mitenkään vaikuttaa mihinkään.

Jokin kansainvälinen yliopisto Budapestissa ei maan hiljaisia heilauta mihinkään, eikä jonkun kansainvälisen finanssimiehen nimi sano heille mitään. Mutta yksi asia on heidänkin tietoisuuteensa tunkeutunut: maahanmuuttajat. Pienten peräkylien asukkaat, jotka eivät ole ikinä nähneet oikeaa ”maahanmuuttajaa”, eivät vilaustakaan pakolaiskriisin Eurooppaan tuomista Lähi-Idän tai Afrikan ihmisistä, ovat aivan vakuuttuneita siitä, että ”maahanmuuttajien” mukana tulevat Eurooppaan islam, väkivalta ja terrorismi. ”Ei niissä ole ainuttakaan säädyllistä ihmistä, ei yhtään kunnon perheenisää, jolla olisi siellä kotipuolessa työ ja asunto”, kertoo suunnilleen Budapestin ja Debrecenin puolessavälissä, kuudentuhannen asukkaan Fegyvernekissä asuva vanhempi mies – joka ei tosin itse ole nähnyt ainuttakaan ”migranttia”.

Viha ja pelko. Ne leviävät. Valitettavasti myös paljon paremmin kuin Euroopan komission painattamat valistuslehtiset. Kysymys kuuluu vain, saadaanko tähän liitetyksi vielä Orbánin puheessaan pohjustelema ”ne vie meidän rahat” -linja, niin että köyhimmät ja onnettomimmat eivät vain mykkänä tyydy kaikkeen tapahtuvaan vaan heidät saadaan vielä talikot ja soihdut käsissä rajat kiinni -marssille.

 


Niin kansa vastaa kuin siltä kysytään?

huhtikuu 2, 2017

Unkarin yliopistomaailmaa ravistelevan CEU-jupakan keskellä on samaan aikaan käynnistynyt myös uusi nemzeti konzultáció, kansallinen konsultaatio. Ei kansanäänestys, koska sellaisethan on todettu hankaliksi: joko ei saada riittävää äänestysprosenttia, jolloin on vain vakuuteltava, että tulos on ”poliittisesti pätevä” vaikka juridisesti ei olisikaan (näinhän kävi viimeksi), tai sitten tulos saattaisi jotenkin sitoa tai velvoittaa. Vaan kysely: kansalaiset saavat postitse kyselykaavakkeen, johon saa panna rasteja ruutuun. Kyselyn otsikkona on ”Pysäytetään Brysseli!”, kysymyksiä on tällä kertaa vain kuusi ja vastausvaihtoehtoja aikaisemman ”joo – aika lailla joo – ei” -tekniikan sijasta vain kaksi. Periaate on kuitenkin sama: ensin kerrotaan lievästi sanoen johdattelevin sanoin, mikä hallituksen mielestä on asianlaita, ja sitten esitetään kysymys sillä tavalla muotoillen, että vaihtoehdoista vain toinen vaikuttaa edes jollakin tapaa kohtuulliselta ja moraalisesti mahdolliselta. Kas näin (kuvan perjantaina kansalaisten postiluukkuihin tömähtäneestä kaavakkeesta julkaisi Index-uutisportaali):

nemzetikonzultacio2017

Järjestyksessä siis:

1 Brysseli on ottamassa vaarallisen askelen. Se haluaa pakottaa meidät poistamaan rezsicsökkentésin [kuluttajien energia- ja kunnallistekniikkalaskujen alentaminen hallituksen mahtikäskyllä]. Mitä mielestänne Unkarin pitäisi tehdä?
a. Puolustetaan rezsicsökkentésiä. Pidetään kiinni siitä, että Unkarin energiahinnat päätetään Unkarissa.
b. Hyväksytään Brysselin suunnitelma ja annetaan suuryritysten määrätä energian hinnat.

Tästä on Unkarin oppositiomedioissa kirjoitettu koko rezsicsökkentés-kampanjan ajan. Hallitus on energiapolitiikallaan pyrkinyt (ja paljolti onnistunutkin) ajamaan kansainväliset yritykset maasta ja siirtämään sähkö- ja kaasukaupan kotimaisten olig…, tuota, yrittäjien käsiin, myös laadun ja turvallisuuden kustannuksella. Mukana tässä pelissä on tietenkin myös Venäjältä tilattu Paksin ydinvoimalan laajennus. Itse asiassa energian markkinahinnat olisivat muutenkin menossa alaspäin, ja Brysselin energiaunionisuunnitelmissa pyritään hintojen laskemiseen – mutta ei mahtikäskyllä vaan säästeliäämpää ja ympäristöystävällisempää infrastruktuuria kehittämällä ja luomalla keinoja, joilla huono-osaisten energiansaantia voidaan tukea. Siis: Brysseli ei ole pakottamassa Unkaria mihinkään tällaiseen, eivätkä vaihtoehdot ole nämä.

2. Viime aikoina Euroopassa on jatkuvasti tapahtunut terrori-iskuja. Tästä huolimatta Brysseli haluaa pakottaa Unkarin päästämään maahan laittomia maahanmuuttajia. Mitä mielestänne Unkarin pitäisi tehdä?
a. Unkarilaisten ihmisten [hallitus ei näköjään mielellään käytä sanaa ‘kansa’, nép, ilmeisesti sosialististen mielleyhtymien takia] turvallisuuden nimissä laittomat maahanmuuttajat on otettava valvontaan, kunnes viranomaiset ovat päättäneet heidän asiassaan.
b. Päästetään laittomat maahanmuuttajat vapaasti liikkumaan Unkarissa.

No tästähän on kirjoitettu monesti meilläkin ja muuallakin. Viimeaikaisten islamististen terrori-iskujen tekijät eivät ole olleet tämänhetkisen pakolaiskriisin tuomia turvapaikanhakijoita, vaikka rasistipopulistipuolueet kautta Euroopan mielellään näin väittävät. Turvapaikan hakeminen on myös kansainvälisillä sopimuksilla ja laeilla taattu ihmisoikeus, eli turvapaikkaa hakemaan tullut ihminen ei ole ”laiton”. ”Valvontaan asettaminen” voi tarkoittaa monta muutakin asiaa kuin se konttileiritys, jota Unkarin viranomaiset sillä ymmärtävät, eli vaihtoehtona ei suinkaan ole vain joko piikkilankojen taakse sulkeminen tai muukalaisten päästäminen elämään kuin pellossa. Erityisen vastenmielistä on pakolaisten (sanaa menekült, pakolainen, ei tietenkään käytetä) nimittäminen johdonmukaisesti ”maahanmuuttajiksi” (bevándorló), ikään kuin nämä ihmiset olisivat haluamassa Unkariin asumaan (useimmat jatkaisivat heti matkaa johonkin toiseen EU-maahan), tai ”migranteiksi” (migráns), jonka merkitystä moni vähemmän koulutettu unkarilainen ei edes ymmärrä, joten sana on onnistuttu propagandalla jo hienosti demonisoimaan.

3. Tähän mennessä on selvinnyt, että Unkariin yrittäviä laittomia maahanmuuttajia ihmissalakuljettajien ohella myös tietyt kansainväliset järjestöt kannustavat laittomaan toimintaan. Mitä mielestänne Unkarin pitäisi tehdä?
a. Laitonta maahanmuuttoa avustavasta toiminnasta – kuten ihmissalakuljetus sekä laittoman maahanmuuton tekeminen suositummaksi kansan keskuudessa – on rangaistava.
b. Hyväksytään sellaisten kansainvälisten järjestöjen olemassaolo, jotka ilman seurauksia saavat yllyttää rikkomaan Unkarin lakeja.

Ihmisoikeusjärjestöt, jotka puolustavat pakolaisia ja näiden ihmisoikeuksia, ovat siis samanlaisia rikollisia kuin ihmissalakuljettajat ja Unkarin lakia vastaan? Sitä paitsi, huomasivathan kaikki, että kysymys on kansainvälisistä järjestöistä, György Sorosin kätyreistä (juutalaisista, vapaamuurareista, illuminaateista, reptiliaaneista…) ynnä muista maailmanlaajuisen Unkari-vastaisen salaliiton pahiksista? Ja aina paranee:

4. Yhä useampia ulkomailta käsin tuettuja järjestöjä toimii Unkarissa päämääränään puuttua maamme sisäisiin asioihin läpinäkymättömällä tavalla. Niiden toiminta voi vaarantaa itsenäisyytemme. [Ja vielä kysytään:] Mitä mielestänne Unkarin pitäisi tehdä?
a. Velvoitetaan ne rekisteröitymään ja ilmoittamaan, minkä maan tai järjestön toimeksiannosta ja millaisin päämäärin ne toimivat.
b. Annetaan niiden jatkossakin valvomatta kehitellä riskialtista toimintaansa.

Siis Putinin malliin ”agenttilaki” voimaan. Kansainväliset ihmisoikeus-, korruptionvastustus-, sananvapaus- tai ympäristönsuojelujärjestöt nimittäin vaarantavat Unkarin itsenäisyyden…

5. Unkarissa on viime vuosina menestyksekkäästi luotu uusia työpaikkoja, koska olemme kulkeneet omaa tietämme. Brysseli kuitenkin hyökkää työpaikkoja luovia toimiamme vastaan. Mitä mielestänne Unkarin pitäisi tehdä?
a. Unkarin talouden tulevaisuudesta on vastakin päätettävä meidän, unkarilaisten.
b. Brysseli päättäköön, mitä taloudessa on tehtävä.

Tämä kysymys on jo saattanut EU-asiantuntijat täydellisen hämmennyksen valtaan. Kukaan ei tunnu edes ymmärtävän, mistä ihmeen hyökkäyksestä tässä on kysymys ja mitä Brysseli nyt on pyrkinyt sanelemaan. Yhtä outo on viimeinen kysymys: mistään tällaisesta hyökkäyksestä tai veropoliittisesta sanelutoimenpiteestä ei vielä ole mitään tietoa.

6. Unkari on sitoutunut alentamaan veroja. Nyt Brysseli on tämänkin johdosta hyökkäämässä isänmaamme kimppuun. Mitä mielestänne Unkarin pitäisi tehdä?
a. Pidetään kiinni siitä, että veronalennuksista voimme päättää me, unkarilaiset.
b. Tyydytään siihen, että Brysseli sanelee verotuksen määrän.

Kaiken kaikkiaanhan tämä on täysi-ikäisten ja täysijärkisten lukijoiden älykkyyden halveksimista. Alun alkaenkin nämä kysymykset ja vastausvaihtoehdot ovat kuin siitä vanhasta vitsistä, jossa poliitikkoa revolverihaastatellaan: ”Joko olette lakannut hakkaamasta vaimoanne? Älkää venkuroiko, vastatkaa kyllä tai ei!” Jotenkin tuota kyselykaavaketta lukiessa on myös aivan näkevinään, miten tekstin laatija lopullisesti menettää moponsa hallinnan ja kysymykset, jotka lähtivät liikkeelle kansalaisten todellisista (joskin vääristellyistä ja väärinkäytetyistä) huolenaiheista, irtoavat todellisuudesta tykkänään.

Mutta siis: Brysseli haloo! Miten kauan EU aikoo katsella jäsenmaansa yksinvaltaisen hallituspuolueen yhä järjettömämmäksi käyvää kekkalointia ja ”vapaustaistelua Brysseliä vastaan” samalla kun samainen jäsenmaa on ainakin viime aikoihin saakka ollut EU:n nettohyötyjiä? No selväähän on, että oikeasti tällä kampanjalla ei ole Brysselin tai EU:n kanssa mitään tekemistä, vaan kyse on Unkarin sisäpolitiikasta, vastustajien vaientamisesta tekemällä heistä vihollisen kätyreitä ja isänmaanpettureita ja kansan pelottelemisesta kuuliaisiksi. Tähän ei riitä edes rasismilla ratsastaminen ja terrorismilla uhkailu, vaan näköjään yhä tarvitaan viholliskuvaksi myös pahaa kasvotonta Eurostoliittoa.


Porsaita EU:n oomme kaikki

tammikuu 5, 2017

Tänään vain pari pientä tarinaa Unkarin koulujen opetuksesta ja oppikirjoista – aihe, jota hallituskriittisissä viestimissä ja somessa jatkuvasti loukutetaan.

Olen ennenkin viittaillut Péter Konokiin, historiantutkijaan, freelance-kirjoittajaan ja somepersoonaan, joka Facebook-sivullaan julkaisee usein viiltävän humoristisia pohdintoja Unkarin nykymenosta. Konokin juttuja on ilmestynyt äskettäin myös kirjana, otsikolla Történetek a kerítés tövéből (‘Tarinoita aidan juurelta’) – “aita” voi viitata Konokin arkielämäkertomusten ympäristöön (suosittelen esimerkiksi tätä pientä suomentamaani tarinaa vesihanan vaihdosta), pieneen taloon metsikön laidassa ja sen pihapiiriin, mutta laajemmin se tietenkin assosioituu siihen uuteen rautaesirippuun, joka Unkarin ympärille on rakennettu ja johon perustuvasta ns. maahanmuuttopolitiikastaan Unkarin hallitus kehtaa vieläpä olla ylpeä.

Vähän aikaa sitten Konok kertoi sivullaan, miten hänen Flóra-tyttärensä oli koulusta saanut kotitehtäväksi värittää Pyhän Kruunun. Niin, juuri tämän kuuluisan kansallissymbolin, joka symboloi Unkarin valtiota pyhine ja loukkaamattomine rajoineen ja tuhatsatavuotisine historiallisine jatkuvuuksineen, johon liitetään sekä uskonnollista palvontaa että hurjia hörhöteorioita ties minkälaisista paranormaaleista yhteyksistä, jonka pilkkaaminen on Unkarissa erikseen kielletty lailla ja jota vartioi Parlamenttitalossa (!) varta vasten perustettu kaarti. Siteeraan:

Flóra kirjoittaa kotiläksyään. Tarkemmin sanoen ei kirjoita vaan tekee. Lukuläksyä. [Näin tosiaankin: olvasás ‘(tekstin) lukeminen’.] Lukuläksy on seuraava: pitää värittää “Pyhä Kruunu”. Flóra on kolmannella luokalla, täyttää kohta yhdeksän. Tämä on hänen lukuläksynsä.
Mitä tämä kertoo tästä maasta?

Mutta ei tässä kyllin. Tänään Konok jakoi sivullaan elämänkumppaninsa päivityksen:

Flóra: Äiti, tänään pitää taas värittää se kruunu!
Minä: Mutta eilenhän sinä jo väritit sen.
Flóra: Joo, mutta eilen se oli lukuläksy. Tänään se pitää värittää ympäristöoppiin.

Kuten Konok toteaa: Tälle kaikelle alkaa olla entistä vaikeampi nauraa.

***

Samaan aikaan toimittaja Mónika Török julkaisee huppa.hu-sivustolla toisen pienen uutisen nyky-Unkarin peruskoulusta. Kas tässä ote kahdeksannen luokan maantiedon oppikirjan Saksaa käsittelevästä luvusta:

fo%cc%88ldrajz-tanko%cc%88nyv

”Maailman johtavia valtioita.” Saksassa on Euroopassa eniten asukkaita, ja sen taloustuotanto on kaikkein suurin. Se on Euroopan Unionin tärkeimpiä poliittisia suunnannäyttäjiä, maailman talouden ja politiikan ratkaiseva vaikuttaja. || Kuva 6.1.: ”Riittääkö kaikille?” Saksa maksaa eniten Euroopan Unionin yhteiseen kassaan. Tunnista pilapiirroksessa esiintyvät liput ja tulkitse kuva!

Kuvassa, joka kahdeksasluokkalaisten kuuluu ”tulkita”, nähdään hattupäinen, ynseäilmeinen emakko imettämässä neljää pientä porsasta (lipuista päätellen Kreikka, Espanja, Belgia, ja mikähän lienee tuo oikeanpuolimmainen syherö, Portugali?). Vain yksi porsas, etualalla seisova Unkari, ei välitä emakon nisästä vaan seisoo syrjässä virnuillen katsojalle. Unkari-porsaan edessä maassa näkyy jonkinlaisia kokkareita, lienevätkö pikkukiviä vai ruokaa?

Miten tämän tulkitsee tavallisen perheen tavallinen lapsi, kysyy Mónika Török. Tavallisen perheen, jossa ”politiikka” on korkeintaan kirosana, jossa vanhemmat eivät vaivaudu seuraamaan, mitä lapsen koulukirjoissa lukee ja mitä koulussa opetetaan, jossa ei keskustella EU:sta tai talouselämästä ja jossa sekä vanhemmat että lapset saattavat olla funktionaalisesti lukutaidottomia?

No juu, funktionaalisesti lukutaidottoman teinin mieleen luultavasti jää, että Saksa on lihava, laiska ja tympeä sika, joka ruokkii muita mutta jostain syystä ei meitä. Jonkin verran lukutaitoiset tajuavat, että kyse on EU:sta, ja kenties kiinnittävät huomiota kuvan lihavoituun otsikkoon Riittääkö kaikille?  Unkarille ilmeisesti ei riitä, mutta miksi? Onko Saksa-emakko vain niin ilkeä ja tympeä, vai eikö Unkari-porsas edes halua Saksan ja EU:n maitoa vaan syö mieluummin omia eväitään?

Väkisinkin tulevat mieleen ne suositut unkarilaiset vitsit, joiden päähenkilönä on agresszív kismalac, aggressiivinen pikkupossu, joka yrittää ratkaista kaikki tilanteet raivoamalla. Yksi kuuluisa esimerkki:

Aggressiivinen pikkupossu ajaa metsätietä polkupyörällä. Etupyörä osuu johonkin, ja possu pyörineen lentää komeasti nurin. Paikalle osunut jänöpupu rientää hädissään kysymään:
– Mitä tapahtui, possu, sattuiko pahasti?
– Turpa kiinni! Tällä tavalla minä aina nousen pyörältä!

”Tämä maa on jo yhtä auttamattomassa tilassa kuin aggressiivinen pikkupossu”, toteaa Török, ”siinä vain ei ole edes mitään nauramista.”

***

Nämä silloin tällöin unkarilaiseen someen kajahtelevat kauhutarinat panevat kysymään, mikä Unkarin koulujärjestelmää tällä hetkellä pyörittää. Samalla kun PISA-tulokset huononevat – siitä huolimatta, että PISA-testit eivät tietenkään ole mikään eksakti ja kaikkitietävä mittari, jota ei voisi eikä saisi kyseenalaistaa – johtavat poliitikot kiistävät ongelmat ja hokevat fraaseja isänmaallisista ja kristillisistä arvoista. Koulun arjessa alipalkatut opettajat yrittävät selviytyä asiantuntemattomiin käsiin keskitetyn hallinnon ja hätiköityjen uudistusten paineista, täyttää uutta kansallista opetusohjelmaa ja kokopäiväiseksi venytettyä työpäivää mahdollisimman sopivilla sisällöillä, kuten isänmaallisten arvojen iskostaminen lapsosiin Pyhää Kruunua värittämällä.

Koulukirjat taas eivät todellakaan kaihda poliittista manipulointia. EU/Saksa syöttää laiskoja porsaita, vain meille ”ei riitä”. Todellisuudessahan Unkari on EU:n nettohyötyjistä suurimpia, 444.hu-portaalin viimekesäisen artikkelin mukaan kuluneen 12 vuoden aikana Unkariin on valunut EU-rahaa kaksi miljardia forinttia päivässä – rahat vain ovat valuneet suureksi osaksi hyödyttömiin tai jopa järjettömiin projekteihin, kannattamattomien järjestelmien hengissä pitämiseen, tai suoraan korruptioon ja oligarkkien taskuihin. (Viime vuonna EU-tukiaisten tulo sitten alkoikin takkuilla, kun kilpailuttamismenettelyt otettiin tiukempaan syyniin, niin että marraskuussa hallituksen oli höllättävä otettaan varojen jaosta.) Mutta kuten kuvasta näkyy, laiska sika mikä laiska sika.