Viikon päätteeksi kokoelma Unkari-uutisia. Otetaan alkupamahdukseksi todellakin oikeita paukahdusefektejä Hungexpo-näyttelystä, jossa pääministeri Orbán vieraili maanantaina. Szakma Sztár Fesztivál -nimisen tapahtuman tarkoituksena oli mainostaa nuorisolle erilaisia ammattiopintoja (kuten muistamme, Unkarissa rakennetaan työperustaista yhteiskuntaa ja panostetaan joutilaiden rappiointellektuellien sijasta reippaan sinikaulusväen kouluttamiseen). Videopätkässä, jonka Orbánin mediatiimi julkaisi hänen sometileillään, pääministeri toteaa alkajaisiksi seurueelleen, että ”katsotaanpas hevospaimenia”. Katseltuaan perinneasuun pukeutuneen pustanpojan taidonnäytettä pitkän nahkaruoskan paukuttamisessa Orbán marssii itse lavalle, ottaa ruoskan käteensä ja huitaisee sillä muutaman kerran. Videosta on vaikea saada selvää, tulevatko paukahdukset ruoskansiimasta itsestään vai sen läimähdyksistä permantoon, eikä puuskuttaen, pikkutakin helmat leuhottaen piiskan kanssa ähräävä tukevoitunut ukkeli nyt erityisen uljaalta näytä. Orbánin ja hänen tiiminsä mielestä ilmeisesti näky kuitenkin välitti merkittävän poliittisen viestin, sillä unkarinkielisillä sometileillä videopätkä on otsikoitu ”Ezért jobb a békesség!” (‘Tämän takia parempi on rauha!’), englanninkielisessä twiitissä taas muistutetaan, että unkarilaisille ei kannata alkaa rupeemaan.
Samana päivänä Unkarin koululaitoksen ympärillä pitkään loimunnut konflikti kärjistyi mielenosoitukseksi ns. statuslakia vastaan. Tämä lakiesitys, jonka sisäministeriö (sen alaisuuteen kuuluu Unkarin oppivelvollisuuskoulutus!) jätti maaliskuun alussa, veisi opettajilta valtion virkamiehen (közalkalmazott) aseman ja loisi heille uudenlaisen työsuhdetyypin (köznevelési foglalkoztatotti jogviszony, kirjaimellisesti ‘julkiseen kasvatukseen työllistetyn oikeussuhde’). Lakia on jo nimitetty ”kostolaiksi” (bosszútörvény), niin ilmeiseltä vaikuttaa, että sen tarkoituksena on viime vuosien ja kuukausien aikana mieltään osoittaneiden opettajien pelotteleminen ja nöyryyttäminen. Uuden lain mukaan työnantajalla on oikeus valvoa opettajan töissään käyttämien tietokoneiden tai kännyköiden – myös yksityisten laitteiden! – sisältöä. Opettajien lakkoillessa oppilaat voidaan siirtää toiseen kouluun, tai lakkopäivien korvaamiseksi voidaan lukuvuotta jatkaa tarvittaessa heinäkuun puoleenväliin. Opettaja voidaan koulupiirin päätöksellä ”karkottaa” töihin mihin hyvänsä toiseen kouluun tai lastentarhaan korkeintaan 9 kuukaudeksi, ja irtisanoutumisaika pitenee kahdesta kuuteen kuukauteen. Opettaja voidaan myös määrätä työhön sunnuntaina, viikoittainen aikataulutettujen työtuntien maksimimäärä nousee 32:sta jopa 48 tuntiin. Tämä kaikki siis palkoilla, jotka tähänastisessa systeemissä jäävät kokeneellakin opettajalla alle tuhannen euron kuussa, samalla kun hinnat Unkarissa ovat hyvinkin yleiseurooppalaista tasoa ja erityisesti elintarvikkeiden hinnat karkaavat käsistä.
Tästä siis kutsuttiin taas kerran koolle opettajien ja koululaisten yhteinen mielenosoitus, jonka päätteeksi mielenosoittajat marssivat Kálvin tériltä Budan linnavuorelle entisen karmeliittaluostarin, pääministerin kanslian eteen. Siellä tapahtui Unkarin poliittisessa kielenkäytössä käsitteeksi muodostunut kordonbontás eli suoja-aidan hajottaminen, jollaisesta Viktor Orbán itse tuli kuuluisaksi vuonna 2007. Tuolloin Orbánin ohjastaman silloisen opposition masinoimat levottomuudet olivat johtaneet siihen, että parlamenttitalon ympäristö suljettiin suoja-aidalla mielenilmausten estämiseksi. Orbán tuli henkilökohtaisesti organisoimaan aitojen hajottamista vapaan mielipiteenilmaisun nimissä. Kuten muistamme, syksyllä 2007 alkaneet mielenilmaukset ja mellakat johtivat lopulta hallituksen kaatumiseen ja rakensivat tietä Orbánin valtaannousulle. Nyt puolestaan Orbánin omia suoja-aitoja kaadettiin, ja paikalle komennetut mellakkapoliisit ruiskuttivat pippurisumutetta mielenosoittajien niskaan, joiden joukossa oli alaikäisiä koululaisia.
Mutta mitäs koululaisten ja opettajien jatkuvasta marinasta, kun ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Budapest on tätä kirjoittaessani ottanut vastaan paavi Franciscuksen vierailun (jo toisen, vuoden 2021 eukaristisen kongressin jälkeen), joka ”kristillisillä arvoilla” ja perinteillä ratsastavalle Orbánin hallitukselle on tärkeä asia, siitä huolimatta, että Orbán itse on reformoitu protestantti ja että monet Orbánin lähipiirin mediavaikuttajat ovat aiemmin äänekkäästi tuominneet paavin pehmoilun maahanmuuttajien ja vähemmistöjen suuntaan. Esimerkiksi johtava propagandisti ja alatyylin mestari, blogisti ja tv-juontaja Zsolt Bayer oli vielä vuonna 2016 sitä mieltä, että paavi on ”joko dementoitunut vanha äijä, joka on täysin kelvoton virkaansa, tai roisto”. (Nyt Bayer pahoittelee tätä ja vakuuttelee mielensä muuttuneen, kaiken lisäksi hän on tällä välin kääntynyt roomalais-katoliseen uskoon.)
Virallisen Unkarin tärkein iskusana paavin vierailun yhteydessä näyttää olevan ”rauha”. Käytyään paavin kanssa kahdenkeskisen keskustelun Viktor Orbán julisti Facebookissa, että ”Unkarille merkitsee vahvistusta se, että kristityn maailman johtaja on rauhan puolella”. Presidentti Katalin Novák taas tähdensi, että ”unkarilaiset näkevät paavi Franciscuksessa rauhan miehen”. Mitä tällä ”rauhalla” sitten tarkoitetaankin: Orbánin suussahan se on viime ajat tarkoittanut varovaisesti Venäjää myötäilevää tai ainakin lännen Ukraina-sympatioita vastaan hangoittelevaa politiikkaa, presidentti Novák taas puhui perinteisestä naisnäkökulmasta ja muistutti, että ”me äidit emme halua lähettää poikiamme ja miehiämme sotaan”.
Erityisenä rauhan ja kristillisen lähimmäisenrakkauden osoituksena presidentti Novák halusi nimenomaan paavin vierailun kunniaksi käyttää armahdusoikeuttaan ja vapauttaa vankilasta varsin mielenkiintoisen tyypin. Äärioikeiston jonkinlaiseksi kulttihahmoksi noussut György Budaházy oli vuonna 2016 saanut terrorismista pitkän kuritushuonetuomion (oikeudenkäynti uusittiin teknisistä syistä 2018, jolloin tuomion pituudeksi tuli 17 vuotta), jota nyt maaliskuussa oli jo lievennetty. Budaházyn tovereineen vuonna 2007 perustama ns. Hunnia-liike oli nimittäin pyrkinyt järkyttämään yhteiskuntarauhaa tekemällä polttopulloiskuja (onneksi tuloksettomia) muutamien silloisen hallituspuolueen poliitikkojen asuntoihin. Nyt Budaházy vapautui presidentin pika-armahduksella Vácin vankilasta, ja lehdistö kertoi hänen poistuneen sieltä kannattajiensa riemusaatossa, hevosen selässä.
Paavin ensimmäisen vierailupäivän ohjelmaan kuului myös tapaaminen pääministerin perheen kanssa. Orbánin sometiimin julkaisema kuva on mielenkiintoisesti otsikoitu samalla iskulauseella, jota taannoinen sateenkaariperheiden ja homoparien adoptio-oikeuden puolesta käyty kampanja käytti: ”Perhe on perhe.”
Kuvassa Orbánin ja paavin ympärillä seisovat Orbánin vaimo Anikó Lévai ja tyttäret Ráhel (korruptionkäryisen puolisonsa István Tiborczin kanssa), Sára, Róza ja Flóra. Lehdistössä on pantu merkille, että ainakin useimmilla perheen naisilla näyttäisi olevan katolisen etiketin mukainen huntu hiuksillaan ja että kuvasta puuttuu Orbánin poika Gáspár, jota muutenkaan ei ole juuri julkisuudessa näkynyt sen jälkeen, kun hän lopetti julkisen toimintansa jonkinlaisen vapaakarismaattisen seurakunnan nokkamiehenä ja vuonna 2019 siirtyi sotilasuralle. Sitä vastoin kuvaan ovat päässeet lapsenlapset (Ráhelin kaksi tytärtä ja poika sekä Sáran tytär ja poika), joista Orbánin sometileillä on silloin tällöin julkaistu herttaisia kuvia ja videoita. Viimeksi pääsiäisen aikaan someyleisö sai ihailla Viktor-vaarin ja lapsukaisten puuhia perinteisen pääsiäiskinkun keitossa.
Pääministeritapaamisesta paavin ohjelma jatkui Pyhän Tapanin basilikaan, missä paavi tapasi Unkarin katolisen kirkon edustajia, piti messun ja sen päätteeksi turvamiesten ja järjestäjien kauhuksi ajeli pyörätuolillaan kirkon eteen kertyneen yleisön joukkoon kättelemään ja juttelemaan. Lauantaina ohjelmassa on vierailu sokeiden hoivakodissa sekä lisää tapaamisia: köyhien ja pakolaisten kanssa, uniaattiyhteisön kanssa (uniaatit eli ”kreikkalais-katolilaiset” ovat roomalais-katolisen kirkon yhteyteen siirtynyt mutta itäiset menonsa säilyttänyt ortodoksisen kirkon haara) sekä iltapäivällä nuorisotilaisuus urheiluhallissa.
Mutta palataanpa vielä lopuksi armahdettuun terroristi Budaházyyn. Tämä ilmeisesti juhli vapautumistaan vanhan toverinsa, Hunnia-liikkeen toisen perustajan László Toroczkain kanssa, joka kommentoi tapahtumaa somessa kohdistaen erityisen viestin Ferenc Gyurcsánylle, entiselle sosialistipääministerille. Gyurcsány esiintyy yhä Unkarin oikeiston propagandassa jonkinlaisena erityisenä kauhukuvana, vaikka hänen sosialistipuolueesta lohkaisemansa DK (”Demokraattinen koalitio”) ei enää ole mikään johtava poliittinen voima.
Viime yönä sitten kilistettiin maljoja.
Gyurin [Budaházy] ja hänen toveriensa vankilaan palauttamista kaavailevalle DK:lle taas tämmöiset terveiset, että kunhan me olemme hallituksessa, niin lähetämme kuritushuoneeseen oikeat terroristit: Gyurcsányn ja kumppanit antifa-kavereineen! Mutta myöskään unkarilaisia uhkailevia ukrainalaisia ei tule Unkarin maaperällä olemaan!
Toroczkai tuli tunnetuksi Unkarin äärioikeistoskenessä mm. pienen Ásotthalomin kaupungin pormestarina, joka kielsi kaupungissa moskeijojen rakentamisen (mitään sellaista tuskin suunniteltiinkaan) ja muslimien rukouskutsut, ”islamilaisen pukeutumisen” sekä homoseksuaalisuuden julkisen näkyville tuomisen (siis esimerkiksi samasukupuolisten pariskuntien julkiset hellyydenosoitukset). Kun äärioikeistopuolue Jobbik 2010-luvun jälkipuoliskolla alkoi siistiä imagoaan salonkikelpoisemmaksi ja ottaa etäisyyttä aikaisempaan raivorasismiin ja avo-antisemitismiin, Toroczkai perusti uuden äärioikeistopuolueen Mi Hazánk Mozgalom (Meidän isänmaamme -liike), joka viime vuoden parlamenttivaaleissa sai kuusi prosenttia äänistä ja viisi edustajaa parlamenttiin. Ei siis mikään ihan vitsipuolue enää. Ja hyytävintä on, että viime joulukuussa tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaiden äänioikeutettujen unkarilaisten parissa Mi Hazánk oli (niukasti vitsipuolue ”Kaksihäntäisen koiran” ohittaen) kaikkein suosituin puolue, 20 prosentin kannatusosuudella.
Sentrooppa-Santra 