Maahanmuutto, maahanmuutto, maahanmuutto…

Tänään äänestetään Euroopan tulevaisuudesta, tai sitä ainakin meille vakuutetaan joka tuutista. (Itsehän kävin raapustelemassa numerot äänestyslippuun jo ennakkoon Suomen Itävallan-suurlähetystön uusissa tiloissa Wienin valtionoopperaa vastapäätä.) Melkoisen vilkasta on ollut poliittisilla rintamilla eri puolilla Eurooppaa: Puolassa katolisen kirkon pedofiliaskandaaleista kertova dokumenttifilmi Älä vain kerro kenellekään (englanninkielisin tekstein edelleenkin katseltavissa YouTubessa) ja Itävallassa FPÖ:n Ibiza-videoskandaali seurauksineen – FPÖ:n ministerit on nyt nostettu hallituksesta pihalle, Kurzin oikeistokonservatiivinen tynkä-vähemmistöhallitus tutisee – osuivat, kenties aivan tarkoituksella, juuri tähän kohtaan, missä ne saattavat nostaa oppositiopuolueiden suosiota.

Unkarissa taas, kuten arvata saattaa, hallituksen käsissä olevat tiedotusvälineet valtion yleisradioyhtiöstä alkaen tuuttaavat samaa sanomaa: maahanmuutto, maahanmuutto, Soros, maahanmuutto. 444.hu-sivuston pikaselostuksen mukaan tämän päivän ykköskanavauutisissa muistutettiin, että ”Brysseli haluaisi edelleenkin hukuttaa Euroopan maahanmuuttajiin”…

… ja että Bosniassa viisituhatta ”migranttia” odottaa vaalitulosta lähteäkseen sieltä höökimään rajan yli.

Uutisissa haastateltiin myös kiisteltyä mutta hallituksen halukkaasti käyttämää turvallisuusasiantuntija György Nógrádia, joka tiesi kertoa, että Saksan tiedotusvälineissä puhutaan nyt ympäristönsuojelusta vain siksi, että ei tarvitsisi puhua maahanmuutosta.

Niin, se maahanmuutto. ”Migranteilla” pelotteleminen on vuoden 2015 pakolaiskriisistä lähtien ollut Unkarin hallituksen menestysresepti. Siihen voidaan kytkeä melkein mikä hyvänsä muu; esimerkiksi Keski-Euroopan yliopisto oli ajettava maasta, koska sen oli perustanyt György Soros, joka puolestaan haluaa – lukemattomien rahoittamiensa järjestöjen, kätyriensä ja ”Soros-verkostonsa” avustuksella – tuoda Eurooppaan miljoonittain maahanmuuttajia. Kuten tässäkin blogissa on monesti kerrottu, tämä sanoma on mennyt hyvin perille. Etenkin maaseudun vähemmän koulutetut ihmiset, jotka eivät ole ”migranttia” eläessään nähneetkään, on saatu pelkäämään jokaista oudon näköistä tyyppiä ja uskomaan, että vain Viktor Orbán ja hänen kuuluisa raja-aitansa – jota valtapuolueen kannattajakunnalle ylpeästi esitellään – estävät allahu-akbaria huutavien terroristien ja raiskaajien verenhimoista laumaa vyörymästä Unkariin. Poliittisista vastustajista käytetään säännöllisesti epiteettiä ”maahanmuuttomielinen”, migránspárti, ja kannattajille sekä erityisesti ihaileville aateveljille kautta Euroopan julistetaan nollatoleranssia. Maahanmuutto on olemuksellisesti pahasta, Unkari ei halua ottaa vastaan ainuttakaan muukalaista vaan tahtoo pysyä etnisesti homogeenisenä.

Vaan mikä on totuus tämän nollalinjan takana? Poleemisessa kirjoituksessaan Flamingók-sivustolla nimimerkki ”Hunor Magyar” pauhaa, että vaikka suurennuslasillakaan ei tahdo löytää sellaista asiaa, missä Fidesz-hallitus ei valehtelisi, niin kaikkein suurin sumutus on käynnissä maahanmuuton ympärillä. Päinvastoin kuin hallitus väittää, maahan tulee nykyään väkeä EU:n ulkopuolelta enemmän kuin koskaan ennen. Eurostatin tietojen mukaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille Unkarissa myönnettyjen oleskelulupien määrä kasvoi vuonna 2017 yli kaksinkertaiseksi: maahan päästettiin asustamaan kaikkiaan 117 000 EU:n ulkopuolista ”migranttia”, kun vuonna 2016 tulijoita oli ollut ”vain” 54 814. Tämä kasvu on paljon nopeampaa kuin missään muualla Euroopassa.

Keitä nämä tulijat siis ovat? Osaksi kasvu saattoi olla tilapäistä ja johtua viimeisestä purskahduksesta sen edellä, että vuonna 2017 ajettiin alas ns. maahanmuutto-obligaatio-ohjelma. Tämmöisen obligaation (letelepedési kötvény) lunastamalla varakkaat ulkomaalaiset saivat oikeuden asettua Unkariin ja liikkua EU:n alueella. (Tämmöisen menettelyn turvallisuusriskeistä on muuten Euroopan komissio erikseen varoittanut. Tiettävästi unkarilaisella obligaatiolla EU:n asukkaaksi on päässyt muun muassa kytköksistä vakoiluun tai järjestyneeseen rikollisuuteen epäiltyjä venäläisiä, myös Suomen poliisin ns. Airiston Helmi -jutun yhteydessä tutkailema Pavel Eduardovitš Melnikov.)  Obligaatioista perittyjä maksuja keräsivät hieman hämyiset mutta hallitusta lähellä oleviin piireihin sidoksissa olevat firmat, obligaation lunastaneille taas valtio maksaisi aikanaan sen hinnan takaisin korkojen kanssa, ja Transparency Internationalin selvityksen mukaan tämän ansiosta Unkarin valtiolle koitui ainakin kolmenkymmenen miljardin forintin (92 miljoonan euron) tappiot.

Maahanmuutto-obligaatioilla siis Unkariin saapui suhteellisen varakasta väkeä etsimään eurooppalaisen vakaita ja mukavia olikkeita: Venäjältä, Lähi-idästä, Kiinasta. Unkarissa muuten elää ainakin parikymmentätuhatta kiinalaista, Keski-Euroopan suurin kiinalaisyhteisö; ensimmäinen kiinalaissukupolvi saapui jo sosialismin aikana töihin, vuonna 1988 solmittu viisumivapaussopimus toi runsaasti ”turisteina” saapuvia mutta pikkukauppiaiksi ryhtyviä ns. nyyttikiinalaisia, ja tämän muuton hiipuessa uusi aalto koitti nimenomaan maahanmuutto-obligaatioiden myötä.

Nyt maahanmuutto-obligaatio-ohjelma on siis lakannut toimimasta, mutta samalla ”muista syistä” oleskeluluvan saaneiden määrä on noussut rajusti. Näitä maahanmuuttajia, jotka siis eivät saavu tavanomaisista syistä – työpaikka, tutkimustyö, opiskelu – oli vuonna 2017 kaikkiaan 3724, vuonna 2018 määrä kasvoi jo yli 5400:n. Suurin ryhmä, yli tuhat henkeä, saapui Iranista, seuraavaksi yleisimpiä lähtömaita olivat Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä. Heidän maahanmuuttolupansa myönnetään yksilöllisen harkinnan perusteella, eikä näistä syistä ole tilastoja saatavilla. Lisäksi Unkarin tiedetään ottaneen vastaan kolmisensataa unkarilaistaustaista pakolaista kriisiin suistuneesta Venezuelasta ja järjestäneen näille kaikessa hiljaisuudessa varsin runsaskätisen kotoutumistuen asuntoineen ja kielikursseineen päivineen (Venezuelan ”unkarilaisista” ilmeisesti lähes kaikilla unkarilaisuus ja unkarin kieli ovat jääneet useamman sukupolven taakse).

Todellinen maahanmuuttobisnes kuitenkin pyörii nykyään useilla teollisuuden ja tuotannon aloilla, jotka työvoimapula uhkaa muuten rampauttaa. Sadattuhannet etenkin nuoret ja koulutetut unkarilaiset ovat viime vuosina lähteneet läntisempiin EU-maihin parempaa toimeentuloa, joskus myös vapaampaa ilmapiiriä etsimään, ja lisäksi neljäkymmentätuhatta käy päivittäin töissä Itävallan puolella, niin että läntisimmästä Unkarista on kehittynyt ”sukkulointivyöhyke”, valtava nukkumalähiö. Muuallakin kuin terveydenhuollossa ja kouluissa alkaa työvoimapula olla huutava. Ei vain lääkäreistä ja sairaanhoitajista ole pulaa, vaan ennen kaikkea Unkarin talouselämän tärkeimmät veturit, saksalaisten autotehtaat, eivät pyöri ilman haalarimiesten armeijaa. Tätä puutetta korjaamaan on maahan tuomalla tuotava uutta ja halvempaa työväkeä.

Jo pari vuotta sitten kerrottiin Unkarin valtion sijoittavan kaikessa hiljaisuudessa satoja miljoonia forintteja vierastyöläisten tuomiseen Ukrainasta ja Serbiasta. Tilastoja tällä tavalla saapuvan väen määristä ja taustoista ei ole kovin paljoa saatavilla, mutta ainakin ukrainalaisten työlupien määrä on ollut voimakkaassa nousussa. ”Hunor Magyar” kirjoittaa, että maataloudessa työskentelee väkeä Intiasta ja Mongoliasta, rakennustyömaille taas saapuu turkkilaisia työläisiä. Tässä yhteydessä on huhuiltu myös Turkin Erdoğanin hankkeesta rakennuttaa Unkarissa työskenteleville muslimeille oma moskeija…

Ei ole niin kovin monta vuotta siitä, kun Unkaria saattoi sanoa etnisesti homogeeniseksi maaksi. Maahanmuutto oli eurooppalaisessa vertailussa äärimmäisen vähäistä, ja harvoista maahanmuuttajista ylivoimaisesti suurin osa oli etnisiä unkarilaisia Unkarin nykyisten rajojen takaa. Tämä tilanne on viime vuosina muuttunut täysin, eikä se johdu turvapaikanhakijoiden ”tulvasta” – jonka tunnetusti ehdyttivät aivan muut syyt kuin Orbánin hallituksen piikkilanka-aita – vaan siitä, että kansa pakenee maasta etsimään parempaa elämää ja tästä aiheutuva työvoimapula on korvattava. Samaan aikaan kuitenkin maahanmuuton vastustamisesta on tehty hallituksen tärkein ja melkein ainoa propaganda-ase, mikä asettaa vallanpitäjät hieman hankalaan välikäteen.

Kuten Index-sivusto Venezuelan ”unkarilaisten” pelastusoperaatiosta kertovan uutisen yhteydessä muistuttaa, Unkarin lain mukaan järjestöille, jotka edistävät, avustavat tai propagoivat maahanmuuttoa, on langetettu erityinen verorasitus. Tätä veroa pitäisi siis maksaa myös Unkarin valtion tai sen alaisten elinten. Epäselvää on myös, miten maahanmuuttovastaisuuden lietsonta sopii yhteen järjestelmällisen ulkomaisen työvoiman värväämisen kanssa. Näin varsinkin, kun Unkariin tulvivien, palkkoja polkevien ukrainalaisten vierastyöläisten ja paikallisten keskinäinen toimeentuleminen ei aina ole ihan ongelmatonta. ”Ne eivät osaa sopeutua eivätkä edes halua”, kertoo székesfehérvárilaisessa työläisasuntolassa haastateltu unkarilainen.

Maastamuutto ja maahanmuutto ovat hankalia ja vaikeita asioita. Ne voivat sekä luoda että kärjistää ongelmia. Eikä näitä ongelmia lievitä saati ratkaise se, että toisaalta järjestelmällisesti lietsotaan vihaa kuviteltua ”haittamaahanmuuttoa” kohtaan, toisaalta vaietaan siitä ”hyötymaahanmuutosta”, jota itse koko ajan pyöritetään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: