Osaavalla kasvulla Unkari nousuun!

Eilisen järkkyuutinen koski Unkarin tiedepolitiikkaa ja uutta rahoitusratkaisua. Mutta ennen kuin mennään asiaan, taustoitetaan taas.

Sen Akademoksen lehdon mukaan, jossa Platon kuljeskeli käyden syvähenkisiä ja opettavaisia keskusteluja viisautta etsivien Ateenan miesten kanssa, on Euroopan eri maihin vuosisatojen mittaan perustettu erilaisia ”akatemiaksi” itseään nimittäviä laitoksia. Unkarissa tämmöinen kansallinen akatemia syntyi 1800-luvun alussa. Pitkään kansallismielisen älymystön piirissä elätellyistä haaveista tuli totta Pozsonyn (nyk. Bratislava) valtiopäivillä, kun yksi kansallisuusaatteen portaalihahmoista, kreivi István Széchényi julisti lahjoittavansa tilustensa koko vuoden tuoton Unkarin kansallista tiedettä edistävän seuran perustamiseen. Magyar Tudós Társaság eli Unkarin Tiedeseura tai Unkarin oppineiden seura aloitti toimintansa 1830, ja vuonna 1840 se nimesi itsensä Unkarin Tiedeakatemiaksi (Magyar Tudományos Akadémia). 

Tiedeakatemian käsite on olemukseltaan kahtalainen. Kansalliset tiedeakatemiat voivat olla jonkinlaisia (arvostetuimpien) oppineiden tieteellisiä seuroja, joissa yliopistojen professorit ja muut tiedeihmiset yhdessä harrastavat kaikenlaista tiedettä edistävää, kuten tiedonlevitystä tai tiedeinstituutioiden yhteiskunnallisen aseman ja arvostuksen kohottamista. Toisaalta ne voivat olla valtion virallisesti yliopistojen rinnalla ylläpitämiä tutkimusinstituutioita, joissa on erikseen päätoimisesti palkattuja tutkijoita tekemässä oikeaa tutkimustyötä. Tähän jälkimmäiseen suuntaan Unkarin Tiedeakatemiakin vuosikymmenten mittaan kehittyi – ja sodan jälkeen tätä saattoi osaltaan ylläpitää myös neuvostoliittolainen malli, jossa yliopistojen rinnalla toimivat valtiollisen tiedeakatemian alaiset tutkimusinstituutit.

Unkarin Tiedeakatemian vuonna 1865 valmistunut päärakennus Budapestissa, edessään 1800-luvun kielentutkijan Gábor Szarvasin patsas.

Unkarin Tiedeakatemia on siis massiivinen laitos, jolla on itse asiassa kolme olomuotoa. On ensinnäkin varsinaisten akateemikkojen joukko, johon kuuluu korkeintaan 365 unkarilaista varsinaista jäsentä sekä toinen mokoma kirjeenvaihtaja-, ulko- ja kunniajäseniä. (Kunniajäsenet voivat olla myös ei-unkarilaisia, ja tässä joukossa on neljä suomalaista: geofyysikko Sven-Erik Hjelt, farmakologi ja sydäntautitutkija Heikki Ruskoaho, matemaatikko Arto Salomaa sekä Siperian ja Itä-Aasian kielten tutkija Juha Janhunen.) Sitten on akatemian köztestület, rivitieteenharjoittajien joukko, johon pääsyä voivat anoa kaikki Unkarissa tieteellisen oppiarvon hankkineet aktiiviset tieteentekijät; heitä on nykyään noin 15 000 kaikkiaan. Konkreettisimmillaan akatemian toiminta näkyy sen tutkimusinstituuteissa ja -keskuksissa, joita on toistakymmentä, sekä luonnontieteiden että humanististen tieteiden alalla. Niissä on kaikkiaan noin viisituhatta työntekijää.

Tavallinen kansa tuntee Unkarin Tiedeakatemian varmaan lähinnä jonkinlaisena ylimpänä ja arvovaltaisimpana tieteellisyyden vartijana. Akatemiaan vedotaan, kun tulee kiistaa esimerkiksi unkarin kielen suomalais-ugrilaisesta alkuperästä tai vaihtoehtoisten parannusmenetelmien suhteesta koululääketieteeseen. (Omalla alallani tiedeakatemian Kielitieteen instituutti on monenlaisen tutkimustyön ohella vastuussa sen virallisen luettelon ylläpitämisestä, josta unkarilaisten vanhempien on valittava etunimi lapselleen. Myös kielenhuoltosuosituksia antava työryhmä siellä toimii, joskin Unkarin kielenhuolto on valitettavasti erinäisistä syistä luisunut jonkinlaisten puolivirallisten kielimiliisien tai -järjestyskaartilaisten käsiin, kuten aiemmin kirjoitin…) Lisäksi monet tietävät, että “akateemikot” ovat vanhoja, arvovaltaisia, pelonsekaisen kunnioituksen ja erinäisten etuoikeuksien ympäröimiä (enimmäkseen mies-) henkilöitä. ”Akateemikkojen” ja köztestületin eli tavallisten rivijäsenten eroa ei tavallinen pustantallaaja usein oikein ymmärrä, tutkimusinstituuteista taas ei suuri yleisö tiedä eikä akateemikkojen arvovaltainen joukko välttämättä hirmuisesti perusta. Akatemian rivijäsenillä taas ei ole juuri sananvaltaa eikä käytännön hyötyä jäsenyydestään, vaikka se onkin arvostettu ja hieno asia.

Tämä epäselvä ja hahmoton olemus, näin György C. Kálmán Facebook-muistiinpanossaan väittää, on nyt koitumassa Akatemian kohtaloksi. Tuoreen uutisen mukaan nimittäin Innovaatio- ja teknologiaministeriö on 12. kesäkuuta pyytänyt, Akatemian mukaan ”mahdottoman lyhyessä määräajassa”, Akatemialta lausuntoa tekeillä olevaan lainmuutokseen, jolla rahoitusmalli pantaisiin uusiksi. Näin:

MTA.jpg

Vielä tänä vuonna voimassa olevan lain mukaan valtion budjetista tuleva 40 miljardin forintin (n. 124 miljoonaa euroa) tuki (költségvetési támogatás) kulkee valtionvarainministeriön (pénzügyminisztérium) kautta suoraan Akatemialle (jolla on hieman myös omia tuloja, saját bevételek). Uuden lain mukaan Akatemia saisi suoraan valtion budjetista vain 12 miljardia forinttia, suurin osa rahoituksesta kiertäisi Innovaatio- ja teknologiaministeriön kautta niin, että 20 miljardia annetaan tutkimusinstituuttiverkoston ylläpitämiseen, 8 miljardia tutkimus- ja kehityshankkeisiin jaettavaksi.

15. kesäkuuta Akatemian johto kutsuttiin ylimääräiseen kriisikokoukseen. Siellä hyväksyttiin yksimielisesti julkilausuma, jonka mukaan perustutkimuksen rahoitusta ja tutkimusinstituuttien toimintaa ei saa vaarantaa eikä tutkimushankkeiden arviointia asettaa mistään muusta kuin tieteellisistä kriteereistä riippuvaksi. Akatemia haluaa neuvotella hallituksen kanssa ja vaatii nyt ensi kädessä enemmän aikaa uuden lakiehdotuksen kommentoimiseen. 444.hu-sivuston mukaan ensimmäiseen lausunnonantoon Akatemialle annettiin aikaa runsaskätiset 54 minuuttia…

 

Neuvotteluja jatketaan maanantaina. Perin huolestuttavalta joka tapauksessa tuntuu se, mitä innovaatio- ja teknologiaministeri László Palkovics aiemmin on lausunut tutkimuksen ja talouselämän suhteesta: tarvitaan uusi konstruktio turvaamaan tehokkaampi kehitystyö, että saadaan enemmän innovaatioita yritysten käyttöön… Tämmöistä osaavaa kasvua ja tutkimuksen vaikuttavuutta siis, mikä merkinnee myös tuottamattomien tai ei-huippualojen poisvalitsemista. Unkari nousuun!

Tiedeakatemian itsenäisen tutkimuksen ja sen rahoituksen puolesta on Internetissä unkarin- ja englanninkielinen vetoomus. Käykääpähän allekirjoittamassa se täällä!

***

Loppukevennykseksi: Unkarin matkailuvirasto on julistanut Unkaria matkailumaana mainostavan logo- ja iskulausekilpailun. Kansan karttuisa käsi on heilutellut virtuaalista tai fyysistäkin värikynää, ja tuloksiin voi tutustua täällä (tarvittaessa klikkaa ”Szavazó felület”). Iskulauseiden mukaan Unkari on tietenkin ”Euroopan sydän ja sielu”, ”Sankarten aukio”, ”makujen maailma”, ”Lähteiden malja” (???) tai paikka, missä ”luonto kohtaa historian” (toki, toki). Näin suomalaisesta vinkkelistä oudolta tuntuu vesi-teeman korostaminen: on aaltoja, pisaroita, Unkaria ylistetään ”vesien maaksi”. Joojoo, tottahan Unkarissa on Balaton ja Tonava sekä lukuisia kylpylöitä ja terveysvesilähteitä, ja uintilajit ovat vanhastaan olleet unkarilaisten urheiluvahvuuksia – mutta minun suomalaisissa mielikuvissani Unkariin yhdistyy aina ennen muuta polttava kuivuus ja paahtava helle.

Ja tietenkin logoihin ja iskulauseisiin on upotettu perinteisen unkarilaisen kansallistunnon symboleita, piittaamatta siitä, sanovatko ne turisteille mitään: muinaistarujen ihmehirveä, kotkaa (taitaa olla turul), Pyhän Tapanin kruunua. Toteutukset ovat osaksi hyvinkin ammattimaisia ja tyylikkäitä, niin että taidan olla vähän epäreilu ja ilkeä, kun laitan tähän loppuun yhden vähän harrastelijamaisemman työn, jonka aiheena on Unkarin vaakunan kolmoiskummulla seisova risti. Tätä iskulausetta vain ei voinut vastustaa:

as_we_do_it.png

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: