Toivoa ja epätoivoa vaalien alla

Tiistaiaamuna oli taas YLEnkin uutisissa asiaa Unkarista. Aiheena oli hallituksen kampanja ”Soros-verkoston” kansalaisjärjestöjä vastaan ja ennen kaikkea se, että tässä jo vuosikausia jatkuneessa kampanjassa oli esiin noussut mahdollinen Suomi-kytkös. Pakolaisia auttava Migration Aid oli saanut oudon yhteydenoton hämärältä järjestöltä, jonka edustaja esittäytyi suomalaiseksi. Vaikuttaa siltä, että nämä yhteydenotot ovat jonkinlainen ansa, jolla kansalaisjärjestöt yritetään saada kompromettoimaan itsensä. Tämä ansaoperaatio saattaa puolestaan liittyä siihen, että parlamenttivaalit ovat jo aivan ovella ja peli kovenee koko ajan. Molemmin puolin keskitytään yhä tiukemmin yhteen ydinargumenttiin: hallitus pelottelee maahanmuuton vaaroilla ja lietsoo muukalaispelkoa, oppositio yrittää iskeä kiinni vallanpitäjien röyhkeään korruptioon. Uskokaa jo, ne varastavat meiltä kaikilta!

stop.jpg

Uusimmat ”Hallituksen informaatiota” -julisteet, jotka Meanwhile in Budapest -Facebook-sivun mukaan ovat jo ilmestyneet Budapestin kaduille, keskittyvät olennaiseen.

(Ja samaan aikaan, kun hallitus julistaa, että suurin vaara on maahanmuutto eikä Unkariin päästetä ainuttakaan maahanmuuttajaa, käy ilmi, että hallituksen lähipiirien pyörittämässä korruptionkäryisessä maahanmuutto-obligaatio-ohjelmassa on Unkariin päästetty isolla rahalla sekä kansainvälisen ase-, huume- ja ihmiskaupparahoja pesevän rikollisjärjestön jäsen että mies, joka ilmeisesti töikseen toimittaa Syyrian diktaattorille varoja Venäjältä ja Libanonista. 444.hu-sivuston juttu on nyt tarjolla myös englanniksi.)

Oppositiomedia raportoi innoissaan yhä uusista korruptioskandaaleista. Ei vain varapääministeri Zsolt Semjén maksata merkillisten Ruotsin-metsästysmatkojensa kuluja lahjonnasta epäillyllä liikemiehellä, eikä vain ministeri Lajos Kósa kompastele kummallisesta korruption- tai rahanpesunhajuisesta lööppijutusta toiseen.

nemstroman.jpg

Kósan tuoreimmasta sekoilusta salaperäisen miljoonaperinnön hallinnoijana oli jo puhetta, tämä ”Flash&bones”-kuvablogistin piirtämä perinteinen mietelause-seinävaate viittaa tammikuiseen kohuun. Ministeri Kósan 82-vuotias äiti, eläkkeellä oleva lastentarhanopettaja, oli juuri sopivaan aikaan hankkinut omistukseensa puolet suursikalasta ja saanut sen kehittämiseen 123 miljoonan forintin (melkein 400 000 euroa) tukiaiset. Tästä seuranneisiin ilkeisiin kysymyksiin ministeri vastasi lausahduksella, joka rytmiltään ja muotoilultaan oli kuin unkarilaisen kansanlaulun säe (myös asianmukaisia kansanlaulusovitelmia alkoi oitis levitä netissä): Édesanyám nem strómanja senkinek se, eli ’ei mun armas äitini / ole kenkään bulvaani!’.

Pääministerin vävystä ja tämän entisen valaistusfirman korruptioepäilyistä puhumattakaan, joihin nimenomaisesti jo puuttui Euroopan petoksentorjuntavirasto OLAF. Maanantaina taas Magyar Nemzet –lehti kertoi unkarilaisesta miehestä, joka asuu Amerikassa FBI:n suojelemana todistajana; miehen epäillään toimineen kuriirina ketjussa, joka kuljetti EU:n myöntämiä varoja Unkarista ”pestäväksi” arabimaihin tai Aasiaan. (FBI on tästä ketjusta kiinnostunut, koska samojen arabi- tai aasialaisten tahojen epäillään olevan mukana myös terrorismin rahoituksessa.) Kyseinen Magyar Nemzet kuuluu Orbánin entisen luotto-oligarkin ja nykyisen verivihollisen Lajos Simicskan mediaimperiumiin, ja samainen lehti on jo kunnostautunut julkaisemalla paljastuksia sekä varapääministeri Semjénin metsästysmatkoista että valtiosihteeri Zsolt Szabón belizeläiseen pankkiin tallettamista neljästä miljoonasta dollarista, joiden alkuperää voi vain arvailla. Jotkut arvelevatkin jo, että Simicska, joka sattuneesta syystä tiennee Orbánista ja Fidesz-puolueesta kaikenlaista ikävää, on sopivasti vaalien alla käynnistänyt paljastushyökkäyksen Orbánin kaatamiseksi. Lisää meheviä uutisia odotellaan vesi kielellä.

Taas kerran raportoidaan myös Brysselistä, että EU:n kärsivällisyys Unkarin suhteen olisi katkeamassa. Talousarvion valvontakomission viime kokoukseen oli EPP:n – siis europuolueen, johon myös valtapuolue Fidesz kuuluu – edustaja Ingeborg Gräßle valmistellut lausunnon, jossa todetaan korruption Unkarissa jo vaikuttavan olennaisesti EU-varojen käyttöön, niin että EU:n artikla 7:n soveltamiseen (jota mepit vaativat jo viime vuonna) on taas lisää aihetta. Ihanko tosissaan EU vihdoinkin pystyisi vääntämään rahahanat Unkarilta kiinni?

Mutta vaikuttaako tämä kaikki todella lähestyviin vaaleihin, vai onko Orbánin Fidesz-puolueen kolmas peräkkäinen jytkyvoitto jo varmistettu? Tähänastiset vaalivoitot kahden kolmasosan parlamenttienemmistöineen on saavutettu paitsi vaalimatematiikan ja sopivasti rajattujen vaalipiirien avulla myös ennen kaikkea siksi, että oppositio on pirstaleina eikä löydä kokoavaa voimaa. Siispä lukuisat politiikkaan turhautuneet ovat jättäneet äänestämättä, jolloin Fideszille on parlamenttienemmistön saamiseen riittänyt aktiivinen ja kurinalainen vähemmistö äänestäjistä. Äskettäiset Hódmezővásárhelyn pormestarinvaalit kuitenkin osoittivat, että yhteistyöllä ja aktiivisuudella Fidesz on voitettavissa. Periaatteessa.

Niinpä oppositiopuolueiden kesken on alkanut kiivas viime hetken kuhina. Uutisvirtani on viime päivät ollut täynnä selostuksia siitä, missä vaalipiireissä oppositiopuolueiden ehdokkaat ovat päässeet sopuun äänten keskittämisestä ja missä eivät, kuka on vetäytynyt kenenkin hyväksi ja kuka ei suostu vetäytymään. Verkkoon ja julkisuuteen on ilmestynyt myös useita tahoja, jotka neuvovat ”äänestämään taktisesti”. Tässä ”Tähtien sodan” inspiroimassa animaatiossa selitetään, mistä on kysymys. (Asetuksista löytyy myös englanninkielinen tekstitys.)

Vaaleissa kukin kansalainen antaa kaksi ääntä, valtakunnallisen listan mukaan puolueelle sekä vaalipiirin omalle ehdokkaalle. Parlamentin 199 edustajanpaikasta 93 jaetaan listaäänten perusteella, loput 106 tulevat vaalipiireistä, missä voittaja vie kaiken – ja viime vaaleissa Fidesz vei näistä 106 vaalipiiristä 96, koska opposition äänet jakautuivat liian monelle puolueelle. Animaation tekijät – taustalla on ilmeisesti Közös Ország Mozgalom‘Yhteinen Maa -liike’ – neuvovat antamaan listaäänen sydämellä, oman vakaumuksen mukaan, mutta vaalipiiriäänen järjellä, toisin sanoen sille oppositioehdokkaalle, jolla on suurimmat mahdollisuudet päästä läpi.

Kuulostaa kivalta, mutta myös oppositioviestimissä kuuluu vahvoja epäuskon ääniä. Hvg.hu-sivustolla Zoltán Czeglédi ilmaisee lievästi sanoen voimakkaat epäilyksensä tätä ”taktista äänestystä” kohtaan, etenkin niitä arvioita kohtaan, joita useammilla eri verkkosivustoilla tarjotaan eri oppositioehdokkaiden mahdollisuuksista. Ilmeisesti avainongelma on äärioikeisto-oppositiopuolue Jobbik, jonka ehdokas monissa vaalipiireissä vaikuttaisi olevan oppositiopuolueista vahvin. Voiko homma tosiaankin toimia niin, että demokratia pelastetaan äänestämällä natsia?

Kuviota sekoittavat lisäksi vaalilistoille ilmestyneet pienpuolueet, joista monet ovat poliittisessa elämässä täysin tuntemattomia – vahvasti epäillään, että nämä hämäyspuolueet ovat hallituksen myyräntyötä opposition hajottamiseksi entisestään. Hajdúszoboszlón vaalipiirissä paikallisia ehdokkaita on tarjolla 53 (!) eri puolueesta, joten vaalilipusta uhkaa tulla lakanan kokoinen. Csongrádin läänin 4. vaalipiirissä kahden oudon pikkupuolueen keskenään kilpailevina ehdokkaina on aviopari (ja kolmannen outopuolueen ehdokkaana ilmeisesti näiden sukulainen). Budapestin Csepelin kaupunginosassa puolestaan kävi ilmi, että 23 pikkupuoluetta oli käyttänyt ”kuolleita sieluja” ehdokkaan asettamisen vaatiman kannattajalistan kokoamiseen: kannattajakorteissa oli edesmenneiden ihmisten nimiä. Paikallinen sosialistiehdokas huomautti myös, että outopuolueiden kannattajalistoissa oli huomattavia yhtenevyyksiä paikallisen Fidesz-ehdokkaan ja puolueen varapuheenjohtajan Szilárd Némethin kannattajien kanssa.

Ja vielä yksi lisäkuvio: ulkounkarilaiset äänestäjät. Orbánin hallintohan on innokkaasti jaellut Unkarin passeja naapurimaiden unkarilaisvähemmistöjen edustajille, ja nämä saavat myös äänestää kirjeitse Unkarin vaaleissa – toisin kuin Unkarista viime vuosina muuttaneet ulkounkarilaiset, joiden on matkattava äänestämään lähimpään Unkarin edustustoon, vaikkapa Manchesterista Lontooseen, Oulusta Helsinkiin tai Vancouverista Torontoon. (Samaan aikaan Manchesterissa, Oulussa tai Vancouverissa asuva Transilvanian, Serbian tai Slovakian unkarilainen voi äänestää kirjeitse!)

Ilmeisesti näiden ulkomaille työn perässä muuttaneiden emämaan unkarilaisten äänestysinto on noussut: Index-portaalin mukaan heitä on nyt rekisteröitynyt äänestämään näissä vaaleissa kaksi kertaa niin paljon kuin viime kerralla. Monet heistä saattavat myös suhtautua varsin kriittisesti Unkarin nykyiseen meininkiin. Sitä vastoin rajantakaisten vähemmistöunkarilaisten arvellaan yleisesti olevan vastaanottavaisempia Orbánin hallituksen nationalistisia perusarvoja painottavalle politiikalle, ja jotkut oppositiotahot maalailevatkin naapurimaiden vähemmistöistä jonkinlaista kauhukuvaa: nämä onnettomat äänestävät Orbánin valtaan, vaikka eivät asu Unkarissa, eivät maksa tänne veroja eivätkä joudu itse kokemaan Orbánin politiikan seurauksia. Tässä oppositiopuolue DK:n ja entisen pääministerin Ferenc Gyurcsányn levittämässä videossa Transilvanian Kolozsvárin (Cluj) kaduilta tavoitetut paikalliset unkarilaiset vakuuttavat, että tottakai kaikki äänestävät, ja kaikki äänestävät Fidesztä. Kasvot on sumennettu ja äänet vääristetty, joten haastatelluista on tullut pelottavan oloisia aavehahmoja. 444.hu-sivusto puolestaan paheksuu syvästi tällaista ulkounkarilaisvihalla ja ennakkoluuloilla kampanjointia. Väärin sammutettu!

Tämä ehkä koko vaalikamppailussa tuntuu puusta katsoen kaikkein traagisimmalta: hallituksen vastustajat ovat yhtä mieltä vain siitä, että hallitus pitäisi saada nurin, mutta siitä, millä keinoin tämä on tehtävä ja onko tämä edes mahdollista, ei saada minkäänlaista yksimielisyyttä aikaan. Etenkin negatiiviset kampanjat saavat negatiivista vastakaikua: mitä tämmöinen vihan ja ennakkoluulojen nostattaminen oikein on olevinaan? Gyurcsányn pelottavien kolozsvárilaiszombien ohella tämmöisiä takapotkuja on omassa mediakuplassani kokenut myös koomikko Tibor Bödőcs, joka videossaan esittelee täti-ihmisen nimeltä Emőke.

Emőke uskoo, että maa on litteä ja että rokotukset aiheuttavat tauteja. Emőke uskoo, että Australiaa ei ole olemassa ja että hänen siskonpoikansa Gabi muuttui homoksi, koska Újpestin juomaveteen on pantu jotain ainetta. Emőkellä on myös äänioikeus, kuten sinullakin, ja Emőke on ilman muuta menossa äänestämään, päättämään sinunkin tulevaisuudestasi…

Niinpä. Unkarin nykyiseen hallitukseen kielteisesti suhtautuvat ovat jakautuneet tällä hetkellä vähintäänkin kolmia. Niihin, jotka optimistisesti uskovat, että hallituksen viimeaikaiset kompastelut ja yhä tökerömmäksi muuttuva vaalipropaganda kertovat koneen jo alkaneen yskiä, ja väittävät tämän enteilevän lopullista romahdusta. Niihin, jotka eivät usko Fidesz-puolueen enemmistön ja Orbánin vallan kaatuvan näissä vaaleissa mutta silti vakuuttavat, että kannattaa äänestää, jotta saataisiin kuitenkin mahdollisimman monta opposition edustajaa parlamenttiin olemaan piikkinä hallituksen lihassa. Ja niihin, joiden mielestä tätä hallitusta on mahdotonta tämän järjestelmän puitteissa äänestää nurin ja jokainen, joka ylipäätään vaivautuu uurnille, vain omalta osaltaan pönkittää Orbánin valtaa ja sen ”demokraattisia” kulisseja.

aprilis8

Mainokset

2 Responses to Toivoa ja epätoivoa vaalien alla

  1. NIMI0 sanoo:

    Hei, onko jotain suomen/finlandssvenska kielen nettisivu (hs.fi, iltalehti.fi,…), joissa semjenistä kirjoitetaan? En löydä mistään. (jos ei ole, miksi?)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: