Vetoisaa

Kohta on kansainvälinen naistenpäivä taas ohi. Meillä entisen rautaesiripun länsipuolella se antaa aiheen joko postailla kukkakimppujen, suklaarasioiden tai kuohuviinipullojen kuvia sosiaaliseen mediaan yhdessä ”siskot meissä on voimaa” -iskulauseiden kera, tai sitten marmattaa, miten tämä tasa-arvohömpötys on mennyt jo ihan liian pitkälle ja miten lihaasyövää valkoista heteromiestä kaikkialla sorretaan. Entisen itäblokin maissa taas naistenpäivä muistetaan enemmän tai vähemmän väsähtäneen pakkojuhlinnan päivänä, joka aikoinaan katkaisi sosialistis-realistisen raadannan ja antoi naisille aiheen odottaa mieskollegoilta väkinäisiä kohteliaisuuksia ja hikisiksi puristeltuja kukkakimppuja sekä illemmalla vetää lärvit. Sosialismin ja sen tasa-arvovalheiden mentyä mailleen naistenpäivään on entistäkin hankalampi suhtautua.

Mutta ei minun siitä varsinaisesti pitänyt kirjoittaa vaan kommentoida maailman tapahtumia Unkarin vinkkelistä. Nimittäin. Brysselissähän on taas huippukokoustettu pakolaiskriisin tiimoilta, tällä kertaa yhdessä Turkin kanssa. Ennen kuin hauraalta vaikuttava sopimuksenpoikanen syntyi, Unkari pääsi otsikkoihin maanantai-iltana, kun hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács ylpeänä twiittasi:zoltanspox.png

Pääministeri Orbán siis veisaa vanhaa tuttua virttään. Euroopan rajat kiinni niin kuin olis jo, Euroopalla ei ole varaa ottaa vastaan yhtään mustanpuhuvia musulmaaneja, ja jos muut EU-maat tyhmyyttään niin tekevätkin, niin Unkari ainakaan ei tee vaan pitää rajansa ummessa vaikka pitäisi vetää piikkilangat joka puolelle. Eikä tässä kyllin, vaan Unkarin uljas vastarinta on pysäyttänyt koko EU:n ja Turkin yhteishankkeen.

Euroopan äärioikeistolta sateli odotettua kiitosta.  Belgialaisen Vlaams Belang -puolueen johtaja Tom Van Grieken twiittasi lyhyesti ja ytimekkäästi: Orbán on sankari! Itävallan FPÖ:n HC Strache ei tyytynyt näin koruttomaan ilmaisuun vaan vuodatti Facebook-sivullaan vuolaita respektejä ”yhdelle niistä harvoista rehellisistä poliitikoista, jotka eivät halua myydä Eurooppaa halvalla”.

hcrespekt.png

Unkarin mediastrategia oli hetkeksi onnistunut. Sky Newsin kautta Zoltán Kovácsin twiitti levisi kaikkialle, ja hetken aikaa monet uskoivat, että Unkari oli todellakin vetollaan katkaissut EU:n ja Turkin neuvottelut ja pysäyttänyt suunnitelmat uusien pakolaisten sijoittamisesta. Tätä kaiuttivat myös Unkarin valtion tiedotusvälineet.

Mutta, hm, epäortodoksisella tiedotuspolitiikalla on lyhyet jäljet. Jo seuraavana aamuna verkkoon alkoi tihkua epäileviä kommentteja. Ensinnäkin kävi selväksi, että Orbánin ja hänen tiedottajansa uhotessa eivät neuvottelut vielä olleet edenneet niin pitkälle, että mitään sopimuksen tapaistakaan olisi ollut koossa. Ei siis ollut mitään äänestystä eikä sopimusesitystä, jonka Unkarin uljas veto olisi voinut kaataa. Sitä paitsi EU:n ja Turkin sopimushankkeita arvostelivat Orbánin ohella monet muutkin, esimerkiksi Italian Matteo Renzi. ”Orbánin veto” oli siis pelkkää hallituksen tiedottajan ja hänen kavereidensa toiveajattelua.

Eräässä toisessa asiassa sitä vastoin Unkari onnistui veto-oikeudellaan työntämään ison kapulan EU:n rattaisiin. Naistenpäivän aattona EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvosto olisi kokouksessaan käsitellyt naisten oikeuksia ja tasa-arvokysymyksiä yhdessä toisen toimintasuunnitelman kanssa, joka koski seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja niiden hlbti-ihmisten syrjintää ehkäisevien toimintalinjojen toteuttamista, joista Euroopan komissio itse asiassa on jo päättänyt. Valitettavasti yksimielisyyttä ei syntynyt: 27 jäsenvaltiota kannatti hlbti-toimintaohjelmaa, vain Unkari jättäytyi joukosta.  Sillä naisten tasa-arvo on toki tärkeää, mutta sen kanssa yhteen ei voi niputtaa toimenpiteitä, jotka uhkaavat jäsenvaltioiden suvereeniutta.

Aivan niin, suvereeniutta. Näin kirjoittaa Unkarin Inhimillisten voimavarojen ministeriö julkilausumassaan, otsikolla ”Unkari puolustaa unkarilaisia ja eurooppalaisia arvoja myös Brysselissä”:

Unkari kannattaa ehdottomasti sukupuolten välistä tasa-arvoa tukevia toimia ja pyrki siksi saamaan Brysselissä hyväksytyksi sellaisen päätöslauselman, joka velvoittaisi komission ja jäsenvaltiot jatkotoimiin. (…) Istunnossa naisten ja miesten yhteiskunnallista tasa-arvoa käsittelevä päätöslauselma yhdistettiin toisen asiakirjan käsittelyyn, joka koski HLBTI-ihmisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista. (…) Unkarin taholta ehdotimme näiden kahden asiakirjan erottamista toisistaan ja naisia tukevan päätöslauselman hyväksymistä, Brysselissä kuitenkin haluttiin välttämättä edistää näitä kahta aihetta yhdessä.

HLBTI-ihmisiä koskevaa, yksin komission valmistelemaa dokumenttia Unkari ei sen nykyisessä muodossa pystynyt kannattamaan neuvoston istunnossa, vakavien, jäsenvaltioiden suvereeniuteen liittyvien huolten tähden.

Perustuslakiimme kirjattujen periaatteiden ja arvojen puolustaminen on maallemme erityisen tärkeää. Emme voi nyt emmekä vastedeskään tukea päätöksiä, jotka eivät heijasta näitä arvoja.

Koska perheoikeudelliset kysymykset pohjimmiltaan kuuluvat kansalliseen vaikutuspiiriin, emme voi hyväksyä sellaista EU-politiikan päätöstä, joka välittömästi tai välillisesti painostaisi Unkaria tarkistamaan perheoikeuteen liittyviä perusarvojaan. (…)

Toisin sanoen: meitähän ei Brysselin herrat pakota hyysäämään homoja. Niin kuin Unkarin perustuslaissa sanotaan,  ”Unkari puolustaa avioliittoinstituutiota miehen ja naisen välisenä, vapaaehtoisesta päätöksestä syntyneenä yhteiselämän muotona, sekä perhettä kansakunnan säilymisen perustana.” Perinteisiä, ”kristillisiä” rooleja toteuttavat heterovanhemmat ja heidän pyhä tehtävänsä tuottaa lapsia kansakunnan tarpeisiin on siis nostettu jalustalle tai paremminkin määritelty ”puolustamisen” kohteiksi.  Ja näihin pyhiin arvoihin ei vieraan käsi saa kajota!

Tämähän on tuttua sekä muun Euroopan äärioikeiston että Putinin Venäjän meiningeistä. Perinteisten sukupuoliroolien kyseenalaistaminen vaarantaa kansakunnan tulevaisuuden (sillä homopariskunnan ei voi odottaa synnyttävän neljää-viittä lasta ja kasvattavan ne kurissa ja Herran nuhteessa?), itse asiassa se on kansainvälinen Tiedättehänkeiden salajuoni, jota vastaan on taisteltava paastolla, rukouksella, katupartioilla ja lippalakkikampanjoilla. Unkarin homojen kuuluu pysyä kiltisti kaapissa; viime keväänä pääministeri Orbán ilmoitti olevansa kiitollinen Unkarin homoyhteisölle siitä, ettei se ole osoittanut ”sellaista provokatiivista asennetta, jonka kanssa monissa Euroopan maissa on jouduttu taistelemaan”.

Väitettyä muslimilaumojen invaasiota Eurooppaan Unkarin hallituksen sooloilu ei taaskaan onnistunut pysäyttämään. Mutta saatiinpahan näytettyä EU:lle, että mitään sateenkaarimeininkiä ei tänne väkisin tuoda!  Tämä torjuntavoitto oli halvempi, vaarattomampi ja melkein yhtä hyvin käytettävissä sen poliittisen koneiston pyörittämiseen, jonka käyttövoimana näyttää olevan vieraan pelko eri muodoissaan.

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: