Wien, Wien on aina Wien

Huh. Nyt pitää ensiksi pyyhkiä hikeä, ennen kuin istuutuu kirjoittamaan.

Wienin vaalihuoneistot sulkeutuivat viideltä Keski-Euroopan aikaa, ja vajaassa kolmessa tunnissa oli lähes kaikki äänet jo laskettu. Ökande spänning, vilken feeling, jjjaaa…. hyvät naiset ja herrat, näyttää siltä, että kaikki pysyy sittenkin entisellään. Mutta kyllä tätä jännitettiin. Wien ei ole pelkästään pääkaupunkina liittovaltio Itävallan osavaltioista kenties tärkein, vaan näiden vaalien tulosta on pidetty myös ratkaisevana koko liittovaltion demarivetoisen hallituskoalition  ja liittokansleri Faymannin tulevaisuudelle. Sillä vaikka Faymann olikin aikoinaan sosiaalidemokraattien SPÖ:n sympaattisin ja karismaattisin vaihtoehto (mikä sinänsä ei merkitse paljoa) kanslerin paikalle Alfred Gusenbauerin seuraajaksi (jota karismaattisempi hahmo myös oli sinänsä helppo löytää), puolueen todellinen pitkän linjan voimatekijä ja harmaa (tai punakka) eminenssi on Wienin pormestari Michael Häupl. Hänen kaatumisensa olisi suistanut koko puolueen kriisiin.

Gallupeissa Wieniä iät ja ajat hallinnut SPÖ ja oikeistopopulistinen FPÖ olivat rinta rinnan, niin että SPÖ:n niukka etumatka mahtui hyvin virhemarginaaliin. Perusitävaltalaisten karismaattinen ja yksinvaltainen johtaja HC Strache piti voitonriemuisia puheita ”lokakuun vallankumouksesta” ja kenties mielessään jo sovitteli bodattua takapuoltaan pormestarin tuoliin. Omassa punavihreässä somekuplassani velloi jonkinasteinen paniikki, jaettiin opettavaisia kauhukuvia siitä, minkälaisen primitiivisen verenhimoisen rasisti- ja uusnatsijoukon kelkkaan lähtee se, joka hyväuskoisena äänestää FPÖ:tä. Oli valokuvia käsivarsi yläviistossa seisoskelevista nahkatukkajoukoista FPÖ:n vaalitilaisuuksissa, tai kerrottiin kannattajista, joiden käsivarsiin on tatuoitu numerot 83 ja 88. Jälkimmäinen on uusnatsien perinteistä salakieltä: koska H on aakkosten kahdeksas kirjain, 88 on lyhenne kielletystä tervehdyksestä Heil Hitler. 83 on samalla kielellä tietenkin ”HC”. Sivustolta Eau de Strache voi käydä lukemassa, minkätasoisia mielenilmauksia Strachen kannattajat FPÖ:n Facebook-sivuille postailevat (ilman että kukaan siihen puuttuisi tai niitä poistaisi). Pari esimerkkiä (yritän käännöksessä jotenkin välittää myös originaalien oikeinkirjoitusvirheet):

Hubert D. turvapaikanhakijoista: Avataan Mauthausen [ainoa Itävallan alueella sijainnut natsien keskitysleiri] niin meikä on siellä eka hoitaa poltto uuneja mutta ensin pannaan punaset ja mustat [SPÖ-ÖVP-hallituskoalitio] sytykkeeksi.

Richard M. poliittisista vastustajista: Jokainen joka äänestää paska punikkeja mustia ja vihreitä lapsen nussijoita on idijootti psykopaatti

Franz T. sukupuolivähemmistöistä: Homot on minun mielestä sikoja ja sitäpaitsi aitsin levittäjiä ja sitäpaitsi luonnon vastaisia […]

Vaalitunnelma oli siis kärjistynyt hyvän ja pahan (tai pahan ja hyvän) kaksintaisteluksi: Strache vastaan ei-Strache. Ja koska ei-Stracheista ainoa, jolla todella olisi mahdollisuuksia suurimman äänisaaliin keräämiseen, oli SPÖ:n Häupl, ilmeisesti monet niistäkin, joita demarien rutinoitunut, luutunut ja omahyväinen vallanpito ei varauksettomasti miellytä, antoivat hammasta purren äänensä SPÖ:lle.

Tässä siis lopputulos, josta puuttuvat vielä ennakkoäänet.

wien2015

SPÖ hävisi, mutta vähemmän kuin pelättiin, FPÖ voitti, mutta vähemmän kuin pelättiin. Vihreät menettivät ilmeisesti vain yhden mandaatin, joten punavihreä komento voi ainakin laskennallisesti hyvin jatkua. ”Itävallan Kokoomus” ÖVP, joka koskaan ei ole oikein menestynyt työväenkaupunki Wienissä, sai pahasti takkiinsa ja putosi neljänneksi. Mielenkiintoisin uusi menestyjä on tomera NEOS-puolue, eräänlainen ”nuoritävaltalainen” uusi kansalaisliike, joka liputtaa uudistusten puolesta: yrittäjiä tukevan verotuksen, lahjakkuutta ja yksilöllisyyttä tukevan koululaitoksen, läpinäkyvämpien päätäntäprosessien ja suoremman demokratian. Puolueella on jo yhdeksän edustajaa liittovaltion parlamentissa, yksi EU-parlamentissa, nyt se saa useita paikkoja myös pääkaupungin päättäjistöön. Kaikki muut jäivät äänikynnyksen alle, myös ANDAS eli ”Wien anders” (Wien toisin) -vaaliliitto, jossa olivat mukana mm. Itävallan pieni mutta vielä henkitoreissaan sinnittelevä kommunistinen puolue KPÖ sekä Itävallan Piraattipuolue.

Television vaalistudioissa nähtiin ilmeitä, joista tuli mieleeni se Voltairen Candiden kohtaus, missä taistelu on ohi ja molempien sotijapuolten kuninkaat laulattavat Te Deumia leireissään voiton kunniaksi. (No, lukuun ottamatta ÖVP:n Manfred Juraczkaa, siivon näköistä herrasmiestä, joka niin nöyränä myönsi tappionsa että sääliksi kävi ja on myös ilmoittanut luopuvansa Wienin ÖVP:n johtajan paikasta.) Edes vihreiden Wienin ykkösnainen, varapormestari Maria Vassilakou ei suostunut myöntämään mitään negatiivista, ei edes kommentoimaan aikaisempaa lupaustaan, että jos näissä vaaleissa tulisi vähänkin miinusta, hän eroaisi. Itse asiassahan, kuten vihreiden piiristä jo ensimmäisten tulosten tultua kärkkäästi huomautettiin, mitä luultavimmin monet tavallisesti vihreitä äänestäneet olivat kaksintaistelutilanteessa ”lainanneet” äänensä SPÖ:lle. HC Strache virnisteli niin hilpeänä, että kotikatsomossa mietti mahdollisten piristeiden osuutta asiaan. Pormestari Häupl taas – jolla tunnetusti on myös lupsakan weinselig, kantapöytien kansaa puhutteleva puolensa – esiintyi tällä kertaa vakavan valtiomiesmäisenä mutta muisti tähdentää, että wieniläisten enemmistö oli selkeästi antanut mandaatin jatkossakin SPÖ-johtoiselle hallinnolle.

Häuplin ja Strachen voitoneleet.

Häuplin ja Strachen voitoneleet (kuva Der Standard -lehden verkkosivuilta)

Mitä tästä kaikesta jää käteen? Jonkinlainen muutos on kyllä kypsymässä. Wieniläisistä lähes kolmasosa näkyy kannattavan populistipuoluetta, johon sisältyy pelottavia rasismin, muukalaiskammon ja uusnatsismin pesäkkeitä ja joka on selvästi ratsastanut tämänhetkisen pakolaiskriisin nostattamilla peloilla: mielipidetutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa äänestäjistä näki turvapaikanhakijat yhtenä keskeisenä vaaliteemana. SPÖ:n ja ÖVP:n kannattajakunta vanhenee käsiin, ja kansa alkaa ainakin liittovaltion tasolla väsyä loputtomiin punamustakoalitioihin. ÖVP:n hupeneminen käsiin – Wienin vaalituloksen johdosta Vorarlbergin ÖVP:läinen maaherra jo huomautti, että ”Wienin ÖVP:tä ei kohta enää erota kuin suurennuslasilla” – on varoitus koko liittovaltion punamustalle hallitukselle, semminkin kun porvarilliseksi haastajaksi on nousemassa NEOS. Eikä SPÖ:lläkään niin ruusuiselta näytä, kunhan ”lainaäänten” osuus äänestäjävirta-analyyseissa oikein kunnolla selviää.

Samaan aikaan on kuitenkin pakko myöntää, että vaikka ei vuosikymmeniksi valtaan jämähtäneitä omahyväisiä demareita mitenkään varauksettomasti ihailisikaan, Wieniä on viime vuosikymmenet hallittu hyvin. Kaupunki ja sen julkiset palvelut toimivat niin hyvin, että FPÖ:n vihjailut rikollisuuden kasvusta tai ÖVP:n yksityisautoilijoiden epätoivoiset väitteet ”liikennekaaoksesta” ovat jääneet perin avuttomaksi piipitykseksi. Wien on kansainvälisissä elämänlaatuvertailuissa vuodesta toiseen maailman parhaimpia kaupunkeja asua. Wien on aina Wien, eikä Itävallassa hevillä ruveta asioita muuttamaan. Tähän loppuun sopii siteerata David Schalkon Facebook-päivitystä:

70 prosenttia wieniläisistä on äänestänyt muukalaisvihaa vastaan. That’s the message, Herr Strache. Tilatkaapa itsellenne  lasi viiniä kivennäisvedellä ja tajutkaa, ettei edes näinä ”valmiiksi petattuina” aikoina tämän parempaa tulosta ole odotettavissa.

Se on rauhoittavaa. Ja ihanaa. Ja nyt Prost, rakas Wien.

Ja huomenna me sitten ihan varmasti aloitamme SPÖ:n uudistusprosessin. Tai ylihuomenna. Tai ainakin joskus.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: