Isänmaallista iltaa, hyvät katsojat!

Tämä on kerta kaikkiaan liian itkettävän naurattavan hassua.

Unkarissahan vietettiin muutama päivä sitten, 15.3., kansallispäivää, yhtä niistä kolmesta (elokuisen Pyhän Tapanin päivän ja syksyisen vuoden 1956 vallankumouksen muistopäivän ohella). Maaliskuun 15:ntena 1848 alkoi yksi Unkarin historian maineikkaista ja kukistetuista vapaustaisteluista. Kunnon isänmaalliset unkarilaiset kiinnittivät taas puna-valko-vihreän kokardin rintaansa ja, ainakin Budapestissa, marssivat kuuntelemaan juhlapuhetta. Tänä vuonna pääministeri Orbánin juhlapuhe oli ilmeisesti entistäkin sekavampi, aggressiivisempi ja tunteenomaiseen nationalismiin vetoava (Éva S. Baloghin Hungarian Spectrum -blogista löytyy oivallinen englanninkielinen analyysi). Mutta ei tämä ollut se varsinainen hassu juttu.

Juhlapuheen yhteydessä nähtiin myös muutamia pieniä välikohtauksia. Tavanomaisen, keskivertoa iäkkäämmän mutta keskivertoa vähemmän kultivoituneen Fidesz-yleisön ohella (tiedättehän, mummotodellisuus, rauhanmarssit ja ”Suolahapposetä”) paikalle oli ilmestynyt mielenosoittajia Orbán- ja Fidesz-vastaisine julisteineen, ja näiden kahden segmentin kesken syntyi pientä sanailua ja tönimistäkin. Italialainen toimittaja, joka mikrofoneineen yritti kysellä yleisön mielipidettä Unkarin demokratian tilasta, sai totiselta täti-iskuryhmältä tuiman oppitunnin. (Kuvablogisti szarvas on editoinut tästä uutisvideosta viehättävän pätkän, jossa tätijoukko sormi pystyssä selittää, miten ”täällä vallitsee rakkaus, rauha, herttaisuus”, ja ohi kulkeva ukkeli puolestaan käskee toimittajaa painumaan v***uun.) Mutta ei tämäkään ole se varsinainen hassu juttu.

Vaan uusi ykkös-uutislähetys. Kansallispäivän kunniaksi valtakunnan ”kuninkaallinen” ykköskanava (M1) oli pessyt kasvonsa ja lupasi aivan uudenlaista uutisjournalismia uusin graafisin ilmein, upouudesta sähäkästä studiosta. Seurasi totaalinen romahdus, jota oppositio ynnä muut meemitehtailijat ovat kikatellen kommentoineet päiväkausia. Unkarintaitoisten iloksi videotallenne kommentteineen löytyy esimerkiksi index.hu-sivustolta. Tässä siis yksi esimerkki kahden minuutin täyskaaoksesta: uutisankkuri juontaa sillan sievään punatukkaiseen Tímea-toimittajaan, jonka pitäisi selostaa kansallispäivän juhlintaa rajan takana Bratislavan unkarilaisten keskuudessa, mutta Tímeaan ei saada ääniyhteyttä, joten tähän hätään paiskataan säätiedotus. Kankeasti patsastelevien sääpojan ja -tytön jälkeen juontaja ilmoittaa pitävänsä lupauksensa ja yhdistävänsä Bratislavaan, mutta ruudussa suutaan aukovan Tímean ääntä ei saada läpi edelleenkään, vaikka uuteen kenttätoimittajatekniikkaan on kuulemma upotettu 400 miljoonaa forinttia. Nyt joku studiossa ilmeisesti rupeaa hädissään painelemaan nappeja umpimähkään, koska ruudulle pläjähtää absurdi sarja kummallisia kuvaväläyksiä, joita seuraa minuutti täyttä pimeyttä.

Eikä tämä todellakaan ollut ainoa kömmähdys, vaan amatöörimäistä tunarointia, vaivaantunutta pönötystä ja paperien rapistelua, kömpelöjä juontoja (”tapaamme huomenna tänä samana päivänä, öh… tähän samaan aikaan”) ja studio-ohjaajan epätoivoisia läpihuutoja väärään kameraan katsoville esiintyjille on sosiaalisessa mediassa levitelty tukuittain. Hienot grafiikkataustat ja niitä ohjailevat softat eivät toimi niin kuin pitäisi, tai niitä ei osata käyttää:

tässä säätiedotus lupaa kolmeksi seuraavaksi päiväksi, jotka kaikki ovat torstaita (csütörtök), ensin 3 ja 10 asteen välillä vaihtelevia lämpötiloja, kunnes kolmantena torstaina pitäisi iskeä 30-35 asteen yllätyshelteen.

Selvääkin selvempää, mistä on kysymys. Kallista uutiskanavauudistusta toimeenpanemaan ei ole valittu pätevimpiä ihmisiä vaan puoluekannaltaan ja suhteiltaan sopivimmat. Hallitus, jolle ikioma uusi uutiskanava – nyt kun ”Gecigaten” myötä mediakeisari Simicskan entiset luotettavat viestimet eivät enää ole käytössä – on sydämen asia, ei tietenkään myönnä mitään vaan pyrkii torjumaan kritiikin keinolla millä hyvänsä. Esimerkiksi rasismikorttia käyttäen.

Nimittäin: uuden uutiskanavan uusia tähtösiä on näköjään myös lentävä liikennetoimittaja Róbert Orsós, joka näyttäytyy milloin missäkin päin Budapestissa kommentoimassa raitiovaunujen, moottoripyörien ja minkä milloinkin liikkumista. Hvg.hu-sivuston kansallispäiväkoosteessa uuden tv-kanavan tarjontaa live-kommentoinut W. Árpád Tóta puhkesi Orsósin takeltelevaa esiintymistä katsellessaan seuraavanlaiseen piruiluun:

Róbert Orsósilla on edessään suuri tulevaisuus, siis niin kauan kuin tämä julkinen kanava pysyy pystyssä, sillä sen jälkeen hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin julkiset työllistämistyöt. Siihen mennessä pitäisi jonkun äkkiä järjestää hänelle oma tupakkakioski!

Tämä vihjaus työllistämistöihin (közmunka) eli järjestelyyn, jolla työttömät siivotaan kortistoista nälkäpalkalla raivaamaan vesakoita, oli MTVA-yhtiön johtajan László Zsolt Szabón mielestä liikaa, ja hvg.hu sai oitis vihaisen vastineen:

… sekä yksityishenkilönä että MTVA:n toimitusjohtajana en voi hyväksyä kenenkään ihmisen syrjintää rodun, sukupuolen, etnisen tai uskonnollisen taustan perusteella. Tämän kommentin ajoitus, ottaen huomioon kansallisen juhlapäivämme, vakavoittaa asiaa entisestään. Kyseessä on äärimmäinen mielenilmaus, joka on täysin vastoin unkarilaisia ja eurooppalaisia oikeusnormeja.

Siis mistä on kysymys? Sukunimi Orsós on vähän niin kuin Hagert Suomessa: se yhdistyy jokaisen unkarilaisen mielessä romanisyntyperään, ei tarvitse edes nähdä Róbert Orsósin oliivintummaa ihonväriä. Ja Szabón mielessä taas közmunka-työllistäminen niin automaattisesti assosioituu romaneihin, joita köyhimmistä työttömistä on suhteettoman suuri osa, että Tótan pirullinen huomautus on hänen mielestään ilman muuta rasismia. Eikö niin?

Tämän kaiken rinnalla paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt valtiollisten viestimien tarjonnan sisältöpuoli. Mistä nämä uutiset oikein kertovat ja mistä eivät? Suoritin epätieteellisen pienois-otantatutkimuksen ja seurasin netistä huushollihommien ohessa yhden M1-tv- ja yhden Kossuth-radiokanavan uutislähetyksen. Kokemus oli epätodellinen. Ensinnäkin: varsinaista sisältöä oli järkyttävän vähän, useimpia uutisaiheita oli venyttämällä venytetty jaarittelevilla haastatteluilla ja kommenteilla. Ja toiseksi, ja ennen kaikkea: vanhat hyvät sosialismin ajat tulivat elävästi mieleen. Valtakunnalliset uutiset alkavat optimismia henkivällä katsauksella siihen, miten valtakunnan talous vain kasvaa kasvamistaan, kansalaisten ostovoima lisääntyy, uutta teollisuutta nousee, turismin kannattavuus kasvaa ja Unkarista on tulossa koko alueen talouskehityksen väkivahva veturi. Jokunen kriittisempi ääni pääsee hetkeksi pihahtamaan läpi uutislähetyksen loppupuolella, mutta viimeinen sana on taatusti hallituksella.

Joka seuraa pelkästään valtiollisia uutiskanavia ja uskoo niihin, voi uskoa elävänsä Euroopan onnellisimmassa maassa. Tai sitten käy niin kuin sosialisminaikaisessa vitsissä, jossa hämmentynyt ukkeli tulee keskussairaalan neuvontaan kysymään, mistä löytyy silmä- ja korvaklinikka. Kun neuvontahenkilö ilmoittaa, että ei semmoista ole, vaan silmäklinikka ja korva-nenä-kurkkutautien osasto ovat aivan erikseen, ukko puuskahtaa: ”Mutta kun minun pitää päästä silmä- ja korvaklinikalle! Kun täällä jatkuvasti kuuluu puhuttavan semmoisista asioista, mitä ei missään näy, ja siitä, mitä kaikkialla näkyy, ei kuulu missään sanaakaan!”

Happy days are here again.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: