Kunhan puhuvat!

Unkarin hallitus on viime aikoina onnistunut järjestämään itsensä kansainvälisiin uutisotsikoihin sekä kansainvälisellä avustuksella – viimeksi USA:n, joka korruption johdosta paiskasi maahantulokiellon muutamille korkeille unkarilaisille virkamiehille, kuten viimeksi kirjoitin – että myös ihan omatoimisesti. Kuten 444.hu-uutisportaali juur’ikään otsikoi, koko maailma, Wall Street Journalista Russia Todayn uutissivuihin, ihmettelee Unkarin uutta internet-veroa. Ehdotettu uusi vero kilahduttaisi valtion kassaan jokaista unkarilaisen netinkäyttäjän lataamaa gigatavua kohti 150 forinttia. Summa ei sinänsä ole suuren suuri (150 forinttia on päivän kurssin mukaan vajaat 50 senttiä), mutta nettiähän eivät käytä pelkästään huvikseen kissavideoita katselevat tai perhekuvia postailevat tavalliset tallaajat vaan verkoitse hoituu suuri osa esimerkiksi yritysten ja niiden asiakkaiden kommunikaatiota – joten nettivero saattaisi lopulta päätyä rasittamaan asiakkaan kukkaroa. Ja näin maassa, jossa nytkin nettiliittymien hinnat ovat kansalaisten tulotasoon verraten Euroopan korkeimpia.

Veroa koskevaa lakiehdotusta ei vielä ole hyväksytty, vaikka tietenkin valtapuolueen pyöritettävissä oleva parlamentti pystyy runnomaan sen läpi hetkessä, jos niin halutaan. Kansainvälisen uutisjulkisuuden lisäksi nettiveroehdotus on kuitenkin saanut jo Unkarin sosiaalisen median kukkimaan jos jonkinlaista ajankohtaishuumoria. Roisimmasta päästä ovat laskelmat, joiden mukaan nettivero saattaisi ohjata verkkopornon kuluttajat pois koneen äärestä ja asioimaan in real life oikeiden fyysisten ammattilaisten luona. Tähän liittyy myös muunnelma vanhasta verkkovitsistä:

dns

”Yksi siittiö sisältää 37,5 megatavun verran DNA-informaatiota. Tavallisessa siemensyöksyssä tapahtuu siis 1587 gigatavun tiedonsiirto noin kolmessa sekunnissa. Ja tämähän merkitsee 150 forintin gigatavutaksalla laskien 238 050 forinttia. Kunhan vain sanoin.”

Vanhan amerikkalaisen Yo mama so fat -vitsiformaatin uusi unkarilainen sovellus kuuluu tietenkin: ”Äitis on niin lihava, että sulla ei ole varaa laittaa siitä kuvaa nettiin.” Nettiverohuumoria keräävällä tumblr-palstalla todetaan myös, että ”itävaltalainen IP-osoite on uusi Slovakian rekkari” (unkarilaisten autoveronkiertäjien tunnettu konsti on rekisteröidä auto Slovakian puolella). Asiallisemman hyytävällä linjalla on se nokkelikko, jonka kysymys kiertää somessa: Jos nettiveron maksaa nettipankissa, pitääkö myös tästä netinkäytöstä maksaa erikseen veroa? Ja mitenkähän nettiverottaja tietää, ketä laskuttaa ja paljonko?

Reitittimenlukija tässä päivää!

Reitittimenlukija tässä päivää!

Eikä tässä vielä kyllin: uusimpien uutisten mukaan harkinnassa on myös saippua- ja shampoovero, kuulemma ympäristönsuojelullisista syistä.

”Vakavammilla” foorumeilla tietenkin muistutetaan taas, että nämäkin lakiehdotukset voivat olla ns. kumiluita, jotka heitetään kansan pureskeltaviksi, että sen huomio pysyisi poissa vakavammista asioista. Kuten viime blogissa käsitellystä korruptio- ja USA:n maahantulokieltoskandaalista. Uudehko ulkoministeri Péter Szíjjártó – sama mies, jonka oma luksusasunto valtavine uima-altaineen (joihin miehellä ei mitenkään voisi olla varaa laillisin ja julkisin keinoin) on ollut viime ajat oppositioviestimien hampaissa – on säntäämässä Ameriikkaan puhumaan asioita selviksi. Siellä häntä ei kuitenkaan ota vastaan ulkoministeri Kerry vaan asianomainen apulaisvaltiosihteeri Victoria Nuland, jolta puolestaan on odotettavissa suoria ja vähemmän sokerisia sanoja Unkarin nykytilanteesta.

Kenties esille nousee myös asia, jonka epäillään olevan USA:n kanssa syntyneen ulkopoliittisen konfliktin taustalla: South Stream -öljyputki. Kuten Portfolio.hu-portaali äskettäin kertoi, Unkarin parlamentti suunnittelee lainmuutosta, jolla mikä hyvänsä kaasuyhtiö voisi ruveta rakentamaan öljy- tai kaasujohtoa Unkariin ilman kansainvälistä hyväksyntää. Tällä tarkoitetaan tietenkin Gazpromia ja venäläisten Kaakkois-Euroopasta käsin kaavailemaa uutta South Streamia, jonka rakentaminen voitaisiin näin aloittaa ainakin Unkarissa ilman EU:n tai USA:n hyväksyntää. Lisää taustoitusta löytyy Eva S. Baloghin oivasta Hungarian Spectrum blogista: Venäjä-vastaisten pakotteiden pauhatessa länsivallat eivät ole erityisen innoissaan South Streamista. EU:n taholta Bulgariaa on jo pyydetty keskeyttämään putken rakennustyöt ja Serbiaa varoitettu tukemasta putkihanketta, jos aikoo vielä joskus EU:n jäseneksi päästä. Nyt kuitenkin Putinin kylkeen kyhnyttävä pääministeri Orbán aikoo luoda asetelman, jossa South Streamin rakentaminen Unkarissa tarvitsee pelkästään Unkarin energiaviranomaisen luvan. Alkaa vaikuttaa siltä, että ennemmin tai myöhemmin isot pojat lännessä alkavat kyllästyä ”riikinkukkotanssiin” (pávatánc), niin kuin Orbán on joskus kaksikasvoista tiedotus- ja ulkopolitiikkaansa nimittänyt.

Hvg.hu-portaalin Kapitalizmus-blogissa muistellaan 80-luvun graffitia budapestilaisen talon seinästä: ”Kommarit! Älkää nostako juusto-pogácsan [unkarilaisten suosima mainio suolainen pikkuleivonnainen] hintaa, tai hullusti käy!” Ajan mittaan se hinta kuitenkin nousi, ja hullustihan sitten sosialistiselle järjestelmälle kävi. Nyt blogisti kysyy, voisiko nettiverosta tulla ”Orbánin juustopogácsa”. En olisi ihan näin toiveikas, ainakaan niin kauan kuin Unkarin oppositiosta ei nouse vakuuttavaa poliittista voimaa.

Jotakin perää ehkä kuitenkin on siinä, mitä poliittisen historian tutkija Péter Konok kirjoittaa Facebook-sivuillaan: nettivero ei hirmuisesta mediajulkisuudestaan huolimatta ole pelkkä kumiluu. Nettiä verottamalla hallitus voi kaventaa elintilaa hallituskriittisiltä viestimiltä, jotka nykyään ovat paljolti joutuneet pakenemaan paperilta ja radioaalloilta verkkoon. Nettiverolla voidaan myös vaikeuttaa netin käyttöä kansalaisten mobilisoimiseen ”arabikevään” malliin, ja jos kerran kaikkien netinkäyttäjien liikennettä on mitattava, eikö sitä saman tien valvota – ja kenelle tiedot toimitetaan? Entäpä puoli miljoonaa ulkomailla työskentelevää unkarilaista, joiden kotimaahan jääneille omaisille Skype on usein tärkein yhteydenpitokeino?

Ja lopuksi voisi tietenkin kysyä, miten tämä suunniteltu nettiverotus, jonka netinkäyttäjät nykyään kokevat samanlaisena suoneniskuna kuin sähkö- tai vesilaskun lisääminen, sopii yhteen hallituksen jo pitkään harjoittaman rezsicsökkentés-politiikan eli asuntojen energia- ja kunnallistekniikkakulujen keinotekoisen laskemisen kanssa. Onko vastaus niin yksinkertainen kuin että eläkeläisillä – joiden arvellaan eniten iloitsevan sähkölaskun pienenemisestä – ei useinkaan ole nettiyhteyttä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: