Uutisia pääkaupungista ja liitupiiristä

Magyar Narancs -lehden ”Musta aukko” (Fekete lyuk) -blogin kautta osuin kerrassaan mainioiden politiikka-aiheisten videoiden lähteille. Olen blogistin kanssa samaa mieltä siitä, että nämä olisi synti jättää huomiotta. Mutta taustoitetaan ensin vähän.

Fidesz-puolueen muutaman kuukauden takaisen ei aivan reilun mutta sitäkin murskaavamman vaalivoiton jälkeen pitäisi Unkarin kansalaisten kohta taas vääntäytyä uurnille, tällä kertaa kunnallisvaaleihin. Nyt tosin vaikuttaa siltä, että aniharvat uskovat minkäänlaista muutosta olevan tulossa. Pienenä pikanttina uutisena on esimerkiksi kerrottu, että Fülöpháza-nimisen tuppukylän pormestari József Balogh, sama mies, joka taannoin, tuolloin vielä Fidesz-puolueen kansanedustajana, hakkasi elämänkumppaninsa sairaalakuntoon ja väitti tämän kompastuneen koiraan, on nyt pormestarinvaaleissa ainoana ehdokkaana. Edessä olevasta oikeudenkäynnistä huolimatta yksikään puolue ei ole halunnut asettaa kunnon Baloghille vastaehdokasta.

Jopa Budapestissa, pienen maan ”vesipäisessä” pääkaupungissa (metropolialueella asuu neljännes unkarilaisista), joka tämänvuotisten parlamenttivaalien tuloskartoissa lähes ainoana punaisena läiskänä erottui Fidesz-puolueen oranssinvärin keskeltä, kampanjaa on käyty vaisusti. Näkyvimmin esillä on Fidesz, joka sekään ei näytä ottavan julkista vastuuta tempauksistaan. Vastagbőr-blogi kertoi 7. kaupunginosassa jaetun maitoa kaupunginosan asukkaille (asuinpaikka piti todistaa lakcímkártyalla eli asuinpaikkakortilla, tuolla itävaltalaista Meldezetteliä vastaavalla sentrooppalaisen byrokratian mahtisaavutuksella) vain 7 forintin litrahintaan (nykyisellä eurokurssilla 2 senttiä). Mutta, näin maitokauppias väitti, tämä tempaus ei mitenkään kuulunut vaalikampanjaan.

”Rakkaudella FIDESZ”

Ja sikäli kuin jonkinlaista poliittista keskustelua vaalien johdosta on käyty, se on ollut tasoltaan ala-arvoista. Naurettavin vääntö on liittynyt Budapestin ylipormestarin virasta kisaavaan Ferenc Falus -nimiseen herraan. Falus, siviiliammatiltaan lääkäri, oli oppositioliittouma Együtt-PM:n ehdokkaana kunnes pari päivää sitten luopui ehdokkuudesta jättäen mahdolliset äänestäjänsä vasemmiston johtoehdokkaalle Lajos Bokrosille. Falus raukan vaalikampanjassa ei varsinaisista asiakysymyksistä syntynyt mitään vakuuttavan keskustelun tapaistakaan, sitä vastoin myös oppositiofoorumeilla ja sosiaalisissa medioissa keskustelu tuntui oudosti jämähtävän Falusin kömpelöön esiintymiseen ja lievästi hullunkuriseen, sanoisinko huonosti stailattuun fyysiseen olemukseen.

Koko kampanjan symboliksi nousi sangen viraalinen video, jossa Falus ”Best Dad in the World” -teepaidassa ja shortseissa, jalassaan sukat ja crocsit (mikä, näin olen antanut tyylitietoisempien tuttavieni kertoa, on kuulemma rikos ihmisyyttä vastaan), osallistuu kuuluisaan jäävesisankohaasteeseen. Videoon on yritetty ladata söpöyttä lisäämällä taustalle hevonen, kaksi koiraa (jotka kiivaasti rapsuttavat itseään kunnes kyllästyneinä poistuvat kuvasta) sekä pikkupoika, joka ratkaisevalla hetkellä purskahtaa itkuun.

Tämä tilanne on antanut Krétakör (‘Liitupiiri’) -säätiölle aiheen ryhtyä julkaisemaan elävää ja humoristista yhteiskunnallista pohdintaa sisältäviä videoita, juuri niitä, joita ”Musta aukko” -blogisti ylisteli. Krétakör
puolestaan on jonkinlainen henkinen jatkaja Krétakör-teatterille, joka perustettiin vuonna 1995 (nimi viittaa tietenkin Brechtin kuuluisaan näytelmään) ja tuotti muutaman vuoden aikana lukuisia kunnianhimoisia kokeilevia ja klassikkoesityksiä. Nykyinen Krétakör-säätiö on eräänlainen monitaiteinen toimintakeskus ja tuotantotoimisto, joka taiteita ja yhteiskuntatieteen tuloksia yhdistelemällä pyrkii kehittämään uusia, luovia, osallistavia ja yhteisöllisiä projekteja. Krétakör kuuluu tietenkin myös niihin kansalaisjärjestöihin, jotka ovat hankaluuksissa nykyisen hallituksen kanssa ja joita tätä nykyä ahdistellaan norjalaisilta saatujen kehitysavustusten takia.

Ensimmäinen Krétakörin videoista lähtee liikkeelle juuri pääkaupungin poliittisesta tilanteesta. Erittäin lämpimästi suosittelen sitä kaikille unkarintaitoisille, tekstejä ei valitettavasti ole.

Päiviteltyään Ferenc Falusin vaalikampanjan yhteydessä ilmennyttä vaalikeskustelun luokattomuutta (ei tarvitse näyttää edes jäävesisankovideota, Falusin ja Egyenes beszéd [‘Suoraa puhetta’] -ohjelman legendaarisen haastattelijan Olga Kálmánin totinen väittely siitä, onko kissa älykkäämpi eläin kuin hevonen, irrottaa katsojasta kuin katsojasta piinattuja naurunvinkaisuja) juontaja pääsee muistuttamaan, että paljon tasokkaampaa kampanjointia ei harrasta myöskään hallitseva ylipormestari István Tarlós, jonka kotisivulla vielä aivan äskettäin kieltäydyttiin ilmoittamasta, onko Tarlós ylipäätään ehdolla jatkokaudelle.

Miksi poliittinen keskustelu ja kampanjointi siis on näin säälittävällä tasolla? Vastaus on hyytävän yksinkertainen: on tultu tilanteeseen, jossa äänestäjän ääni ei enää merkitse mitään. Historiallinen tausta menee suunnilleen näin: Läntisissä hyvinvointivaltioissa on öljykriisin jälkeen jouduttu leikkaamaan valtionrahoitusta ja siirtymään malliin, jossa kaupunki ikään kuin yritys rahoittaa itse itsensä. Unkarissa järjestelmänvaihdoksen jälkeen haluttiin luoda tällainen järjestelmä, naiivisti kuvitellen, että demokratia syntyy itsestään. Kunnilla ei ollut varaa eikä asiantuntemusta rakentaa toimivaa ja itsensä rahoittavaa paikallishallintoa vaan ne jäivät valtion kulloisenkin hallituksen poliittisten intressien vangeiksi. Asuntokannan yksityistäminen ei pitkään auttanut, joten kuntien ja kaupunkien pusseja täytettiin luotolla, samalla kun valtion rahoitusosuus koko ajan hupeni ja muuttui täysin ennakoimattomaksi.

EU:n myötä aukesivat Brysselin rahahanat, mutta koska EU-tukien myöntäminen edellyttää myös omaa rahoitusosuutta, lainaa oli koko ajan otettava lisää. Näin rakennettiin Budapestiin komea infrastruktuuri, jonka ylläpitokuluista ei kukaan huolehdi. Ja näin ollaan tilanteessa, jossa minkä hyvänsä projektin toteuttaminen vaatii korruptiota ja kivulloista sumpulointia valtion, EU:n ja firmojen kanssa. Valtaan noustuaan Fidesz-hallitus otti kuntien velat omille harteilleen, mutta tällä oli hintansa: keskusvalta on nyttemmin ottanut haltuunsa koulut ja terveydenhuollon, ja paikallisille päätäntäportaille on käytännössä jäänyt ennennäkemättömän vähän todellista päätäntävaltaa.

Noin kohdasta 6’41” alkaa kerrassaan psykedeelinen animaatio, joka kannattaa kielitaidottomankin katsoa. Pääministeri Orbán istuu makuuhuoneessaan (jonka seinällä valtaisa amiraali Horthyn muotokuva pitelee jalkapalloa kainalossaan), katselee muistikirjaansa, jossa iskulauseiden Győzni fogunk! [‘Me voitamme vielä!’] lomasta löytyy Putinin valokuva, ja avaa sitten kaapin, josta aukenee huikea unimaailma. Sankari Orbán voittaa koko maailman, antaa päihin Brysselin byrokraateille ja ilmestyy lopulta keskelle nykyisen järjestelmän mahtimiesten ja -naisten cocktailkutsuja. (Näemme muun muassa järjettömiä laskutoimituksia taululle tuhertavan keskuspankin johtajan György Matolcsyn, metsästyslinnassa täytettyjen eläinten keskellä poseeraavan tappajahainhymyisen ministeri János Lázárin, Hieronymus Boschin helvettikuvien eteen asetetun kulttuurikomissaari Imre Kerényin, uuden Taideakatemian johtajan György Feketen taustanaan käkikelloja, noita kauniita esineitä, jotka ovat mahdollisimman kaukana postmodernista tekotaiteellisesta konstailusta, sekä entisen opetusasiain valtiosihteerin Rózsa Hoffmannin.) Boolimaljasta kohoavan Orbánin poskesta irtoava appelsiininviipale – appelsiini on Fidesz-puolueen vanha tunnus – riittää sinetiksi sopimuksiin, joita oligarkkijoukko kilvan rientää allekirjoittamaan, keskinäisistä suhmuroinneista sopien. Ja näin nousevat kansalliset tupakkakaupat, maailmannäyttelypaviljongit, muistomerkit (tässä esitellään kiisteltyä enkelimonumenttia rehellisempi versio, jossa enkeli suorittaa intiimiä palvelusta Venäjän karhulle) ja jalkapallostadionit. Unkarista on tullut suuri Oligarkia.

Tällä välin Budapestissa ylipormestarin valta on viety paitsi ylhäältä myös alhaalta käsin. Suurkaupunkina Budapest nimittäin koostuu kaupunginosista, joilla on omat kaupunginosahallituksensa ja pormestarinsa, ja nämä viimeksi mainitut mahtimiehet (enimmäkseen fideszläisiä, monet myös kansanedustajia) perustivat yhdessä Budapestin kaupunginosahallintojen liiton, joka käytännössä kaappasi vallan ylipormestari Tarlósilta. Verotulot nimittäin siirtyivät ylipormestarilta suoraan kaupunginosapormestarien hallinnoitaviksi, joten Tarlósin haltuun jäivät enää valtion ja EU:n perin oikukkaasti täyttämät rahapussit. Vuonna 2014 ylipormestari Tarlósilla ei enää ole juuri muuta tehtävää kuin poseerata Budapestin eläintarhassa vastasyntyneiden tiikerinpentujen kummina ja haaveilla, että pääministeri Orbán suojelee ystäväänsä – mitä hän tuskin tekee, Orbán ei yleensä sekaannu puolueen sisäisiin valtataisteluihin vaan antaa poikien selvittää nokkimisjärjestykset keskenään.

Näin ollaan tultu tilanteeseen, jossa pääkaupungin kehitysprojektit ovat riitaisten ja korruptoituneiden pikkukuninkaiden taistelutannerta. Sosiaaliset ongelmat kasvavat, köyhyys lisääntyy, mihin kaupunki ei osaa reagoida muuten kuin kriminalisoimalla asunnottomien oleskelun keskustan julkisilla paikoilla ja lakkauttamalla puhtaiden neulojen jakelun narkomaaneille. Poliittinen vaikuttaminen tuntuu toivottomalta, ja siksi Krétakörin videon tekijät päätyvätkin vetoamaan ruohonjuuritason toimintaan, kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen aivan alhaalta käsin.

Se taas on, kuten videon lopuksi todetaan, helevetin vaikeaa.

Advertisements

6 Responses to Uutisia pääkaupungista ja liitupiiristä

  1. Judit Mäkinen sanoo:

    Arvoisa Johanna Laakso ,
    Seurattuani Sentroopa blogin jo pidemmältä ajalta kysyisinkin koht:
    Onko Teidän tehtävänne Wienin yliopistosta käsin harjoitta ankaraa kritiikkiä Unkarin politiikasta tai onko tehtävänne mahdollisesti jotain ihan muuta Wienin yliopistossa ? Varmuuden vuoksi voisin kertoa Teille kuitenkin että unkarilainen äänestäjä ei ammenna tietoa suomen kielellä kirjoitetusta kriittisistä blogeista, vain elämästä jota elää Unkarissa. Ja äänestäjä käyttäytyy aivan eri tavalla kuin mitä Te ja Teidän kaltaistenne ovat haluamassa. Olisiko ehkä viisaampi paneutua Wienin Yliopiston professorina sittenkin virkatehtäväänne kuin Unkarin hallituksen ja sen politiikan jatkuvaan arvosteluun ?
    Terveisiä Suomesta lähettää !
    Judit Mäkinen MD PhD

    • Unkarilaiset äänestäjät harvemmin lukevat suomenkielisiä blogeja, varsinkaan ne unkarilaiset äänestäjät, jotka eivät seuraa Unkarin elämää Suomesta käsin vaan paikan päältä. Ja monet tuhannet näistä äänestäjistä (sekä äänestämättömistä) ovat viime päivinä olleet kaduilla kännykät tanassa ilmaisemassa mielipidettään Unkarin hallituksen politiikasta. Fidesz-puolueen tähänastiset murskaavat vaalivoitot eivät ole olleet valtaisan enemmistökannatuksen vaan äänestäjien passiivisuuden, oppositiopuolueiden taitamattomuuden sekä pienen vilunkipelin (vaalipiirien rajoilla, vaalimatematiikalla ja ulkounkarilaisten äänillä vempuloinnin) ansiota. Monet ovat tyytymättömiä, nykyään ilmeisesti yhä useammat.

      En kirjoita tätä blogia Wienin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielitieteen professorina vaan vapaa-ajan harrastuksekseni. Virkatehtäviini kuuluu kielitiede, ei Unkarin politiikka, enkä väitä olevani politiikan asiantuntija. Esitän tässä vain yksityishenkilön mielipiteitä, ja niitä tietenkin muovaavat ne vaikutelmat, joita olen saanut toisaalta niiltä fiksuilta unkarilaisilta ystäviltäni, joiden mielipidettä arvostan, toisaalta siitä ilmaisun, tyylin ja retoriikan tasosta, jota Fidesz-puolueen toiminta valitettavasti nykyään ilmentää – sekä etenkin hallituksen kulttuuri- ja tiedepolitiikasta. En elä unkarilaista arkielämää, mutta sen perusteella, mitä elämästä Unkarissa olen itse nähnyt ja kuullut, pidän oppositioviestimien raportteja köyhtymisestä ja kasvavista ongelmista uskottavampina kuin hallituksen ”Unkari suorittaa paremmin” -propagandaa.

      Kiitos rehellisestä mielipiteestänne!

      • Judit Mäkinen sanoo:

        Arvoisa Professori,

        Parhaat kiitokset nopeasta vastauksestanne.

        Unkarin sisäpoliittista tilannetta koskevaa harrastuksenne on hyvin mielenkiintoinen ja hämmästystä herättää että koskaan ette löydä mitään positiivista sanottavaa Unkarista. Kirjoituksenne ovat aina ja poikkeuksetta negatiivisia. Vaikka Te osaatte hyvin unkaria ja Teillä on paljon ystäviä ja tuttavia Unkarissa herää ajatus että seuraatte Unkarin asioita vain yhdestä ja sangen kapeasta näkökulmasta .

        Vajon mi ennek a blognak a tulajdonképpeni célja azon kívül, hogy ez az Ön személyes hobbyja ? Mert naivitás elhinni, hogy ez csak egy privátszemély véleménye a magyarországi poltikai életröl.

        A finn társadalomnak szüksége lenne sokoldalú, tárgyilagos és tényeken alapuló tájékoztatásra, nem csak és kizárólag negativ kritikára. Vajon talál-e Ön valami pozitivumot a jelenlegi kormány tevékenységében Magyarországon ? A 2010-es választások idején még nem volt ”manipulált ”választási törvény, nem szavazhattak a határon túli magyarok sem. Akkor vajon minek volt köszönhetö a Fidesz elsöprö gyözelme?

        És ha már itt tartunk, talál-e valami olyasmit amit a jelenlegi kormányt megelözö kormányok és miniszterelnökök müködése kapcsán érdemes lenne egy blogban megemlíteni? Mi a véleménye az öszödi beszédröl ? Ha egy finn miniszterelnök a saját országát ” vitun maa”-nak titulálta volna, vajon mennyi ideig lett volna azután még miniszterelnök ? Akkor tömegek tüntettek az ország különbözö részein ,ezek a tüntetések nem kaptak nagy nyilvánosságot a Magyarországról szóló blogokban és semmi következményük nem lett Magyarországon. Mintha misem történt volna.

        Vajon mi az oka annak, hogy Magyarországon jelenleg nincs olyan ellenzék, mely a választókban bizalmat tudna kelteni ? Miért marják egymást a kis ellenzéki pártok ? Ha olyan nagy az elégedetlenség a jelenlegi kormánnyal szemben, akkor miért nem mennek el az emberek szavazni , hogy megszabaduljanak az öket nem kielégítö kormánytól?

        Ami a sajtószabadság korlátozására vonatkozik a jelenlegi Magyarországon, felhívnám szíves figyelmét arra, hogy soha nem lehetett olyan szabadon bírálni, kritizálni és elítélni a kormányt mint ma . Aki a kormányt vagy a pártpolitikát bírálta azt bebörtönözték vagy ugyanaz a sors várta, mint ami a jelenlegi Oroszországban is kijut mindenkinek aki kritikusan áll a kormány politikájával szemben.

        Luen bloginne tulevaisuudessakin mielenkiinnolla,

        Szivélyes üdvözlettel:

        Judit Mäkinen

      • Pari pientä oikaisua ja kommenttia:
        En kirjoita negatiivisesti Unkarista vaan Unkarin nykyisestä hallituksesta, ja nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikka hallituksen propagandassa ne mielellään samastetaan.

        Kommentin unkarinkielisessä jatkossa kirjoittaja kieltäytyy uskomasta, että blogini olisi vain yksityishenkilön harrastusta ja henkilökohtaisia mielipiteitä. Mutta näin asia on. En ole koskaan kirjoittanut yhtään postausta kenenkään toisen henkilön tai tahon kehotuksesta tai pyynnöstä.

        Kommentoijaani hämmentää myös, etten ole arvostellut aiempia sosialistihallituksia. Silloin, kun ns. Őszödin puhe vuoti julkisuuteen ja tyytymättömyys räjähti vuoden 2006 mellakoiksi, joissa poliisin kumiluodit puhkoivat silmiä viattomilta kansalaisilta (nykyisten vallanpitäjien versio tapahtuneesta) tai (ääri)oikeiston värväämät nahkatukat riehuivat kaduilla polttaen ja hävittäen (opposition versio), tätä blogia ei vielä ollut olemassakaan. En ole ex-pääministeri Gyurcsányn tai sosialistipuolueiden varaukseton ihailija, ja olen aina myöntänyt, että Fidesz-puolueen valtaannousu johtui osaksi erittäin oikeutetusta pettymyksestä siihenastisten vallanpitäjien kyvyttömyyteen ja korruptioon. Oppositiopuolueiden riitaisuus ja kyvyttömyys on tosiasia. Mutta se ei silti anna nykyhallitukselle oikeutusta oman mafiameininkinsä pyörittämiseen.

        Lopuksi kommentoijani väittää, että ”koskaan ei ole hallitusta saanut arvostella, kritisoida ja tuomita niin vapaasti kuin nykyään”. Tämäkin on muunnettua totuutta. Internetissä ja muutamissa yhä toimivissa oppositiojulkaisuissa sana on toki vapaa, mutta nämä viestimet eivät tavoita koko kansaa – varsinkaan, jos hallituksen nettiveroidea toteutuu (vaikka toisella nimellä tai muunnetussa muodossa), ja niiden toimintamahdollisuuksia kavennetaan koko ajan. Valtiolliset viestimet taas ovat muuttuneet hallituksen propagandatuutiksi, jonka tyyli alkaa suorastaan pelottavasti tuoda mieleen sosialismin ajat. Juuri tämä kieli ja tyyli on yksi pääsyy tähän jatkuvaan ”negatiivisuuteeni”.

      • Judit Mäkinen sanoo:

        Arvoisa Professori Johanna Laakso,

        Kiitos nopeasta vastauksestanne. Edelleenkin ihmettelen että Teillä ei ole mitään positiivista sanottavaa Unkarin hallituksen toiminnasta. Väitteenne että vain internetissä voidaan lukea hallitusta arvostelevia kirjoituksia ei vastaa totuutta ja viittaa siihen että Te ette lue riittävän laajalti unkarinkielisiä lehtiä, em. em. Népszabadságia tai Népszavaa joissa Unkarin mediassa kylläkin estotta ja vapaasti arvostellaan Unkarin hallituksen toimintaa. Jos viesti ei tavoita koko kansaa se saattaa olla kansankin vikaa, sillä missään maassa viesti ei tavoita koko kansaa vain ainoastaan sen osa kansasta joka lukee viestejä. Ette kai odota että kaikissa mediassa pelkästään arvostelisivat hallituksen toimintaa, näin tuskin tapahtuu em. Itävallassakaan, vai kuinka?

        Olisi hyvin toivottavaa että suomalaisen älymystön edustajana olisitte harrastamassa tasapuolista ja asiallista informaatiota eikä vihapuhetta.

        Terveisin:

        Judit Mäkinen

      • En ole väittänyt, että hallituskriittisiä medioita ei Unkarissa olisi. Mutta niiden asema on heikonlainen, eivätkä ne todellakaan tavoita suurta osaa kansasta. Suomen tai Itävallan yleisradiot eivät tietenkään ”pelkästään arvostele hallituksen toimintaa” – mutta ne esittävät myös hallitusta kritisoivia mielipiteitä eivätkä vaienna, vähättele tai vääristele niitä, kuten esimerkiksi äskettäisten nettiveron vastaisten mielenosoitusten suhteen Unkarin valtiollisten kanavien uutisissa tehtiin. Jos Helsingissä olisi tuhansia ihmisiä kadulla osoittamassa mieltään hallituksen toimia vastaan, olisi vaikea kuvitella, ettei se olisi illan uutislähetyksen pääaihe.

        Vihapuhe (hate speech) tarkoittaa puhetta, jolla levitetään suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa jotakin kansaa tai ihmisryhmää kohtaan. Poliittisten päättäjien toiminnan arvosteleminen ei ole vihapuhetta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: