Tämä juttu ei ole enää aivan tuore vaan jo kohta viikon vanha. Mutta se osui sopivaan saumaan, juuri kun Suomessa päiviteltiin Pia Kauman ”vaunugatea” eli sitä, miten poliitikko joko käsittämättömän typerästi tai käsittämättömän kyynisesti vetoaa ihmisten pimeimpiin ennakkoluuloihin, faktoista piittaamatta.
Itävallassa, missä maahanmuutto on aivan toisissa ulottuvuuksissa kuin Suomessa – 8,5 miljoonasta asukkaasta 1,3 miljoonaa on syntynyt toisessa maassa ja yli miljoonalla on vanhemmat, jotka ovat syntyneet EU:n ulkopuolella – myös ”maahanmuuttokriittisyys” on todellinen ongelma. Näin etenkin, koska Itävallassa kuten Saksassakin päättäjät aikoinaan päästivät tilanteen karkaamaan käsistä: sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ihmisiä suorastaan värvättiin esimerkiksi Turkista Gastarbeitereiksi siinä hurskaassa uskossa, että nämä tyytyväisinä tekisivät likaiset työt ja sitten palaisivat kotimaahansa, eikä maahanmuuttajien kotouttamiseen tai kielenopetukseen saati monikulttuurisuuden ymmärtämiseen tajuttu panostaa.
Nyt on muukalaispelolla valitettavan helppo ratsastaa. Ja tätä harrastavat sekä sosiaalinen media että perinteiset joukkoviestimet. Samaan tapaan kuin Suomessa urbaanilegenda maahanmuuttajille erityisperustein myönnettävistä lastenvaunuista ei luultavasti enää ikinä täysin katoa niiden piiristä, jotka haluavat tämmöiseen uskoa, myös Itävallassa pulpahtelee vuoden-parin välein esiin ”laskelma”, jonka mukaan kuusilapsiselle turvapaikanhakijaperheelle maksettaisiin ”toimettomana olemisesta”, lapsilisät ja asumistuet mukaan lukien, kaksi kertaa se summa, minkä itävaltalaisen työläisen kolmilapsinen perhe saa (nettopalkka ja lapsilisät).
Heimat ohne Hass -sivusto, jolta tämän kuvan lainasin, kertoo, että tätä laskelmaa – joka alkuaan on peräisin uusnatsijärjestö AFP:ltä – on Itävallassa toistamiseen levitelty oikeistopopulistisen FPÖ:n toimesta. Totuus on tietenkin hieman toinen. Kuten Stoppt die Rechten -sivusto on selvittänyt, jos asetetaan perheet samaan asemaan eli lasketaan myös itävaltalaiselle perheelle kuusi lasta (mikä toki nykyään on aika harvinaista), kantaväestöperheen tulot (kaikki tuet ja lisät mukaan lukien) ovat turvapaikanhakijoihin verraten nelinkertaiset. Turvapaikanhakijoille ei todellakaan myönnetä kuin 180 euroa kuussa aikuista, 80 euroa lasta kohti sekä ruhtinaalliset 220 euroa vuokraan; lisäksi koulua käyvät lapset saavat kuitteja vastaan koulutarviketukea 200 euroa vuodessa ja jokainen perheenjäsen vaatteiden hankintaan ostokuponkeja 150 euron arvosta vuodessa.
Tämä ankka olisi siis pitänyt upottaa jo pari vuotta sitten, mutta kummasti se vain kelluu. Sosiaalisessa mediassa tarinoita turvapaikanhakijoiden paapomisesta ja hyysäämisestä tykätään ja jaetaan jatkuvasti. Mutta Facebook-ryhmät ja verkkosivustot sikseen – sellaisiahan voi nykymaailman aikaan perustaa kuka hyvänsä. Kuten jo edellä kirjoitin, oudosti tällaisia tarinoita saattavat levittää jopa ”oikeat” viestimet. Ja nyt on esiteltävä yksi itävaltalainen ilmiö: Kronen Zeitung.
Neue Kronen Zeitung, lyhyesti Krone vain, on maan luetuin sanomalehti, joka media-analyysien mukaan tavoittaa lähes kolme miljoonaa itävaltalaista. Krone edustaa tyylipuhtaasti keskieurooppalaista keltaista lehdistöä eli ”bulevardia”: tekstit ovat lyhyitä ja helppolukuisia, kuvat ja otsikot mahdollisimman raflaavia ja aihepiiri ns. varman päälle. Alastomien naisten lomassa ilmestyy katolisten piispojen hartauskirjoituksia, herttaisia eläintarinoita, ruokareseptejä, julkkisjuttuja, rajatietoa ja monenlaista ns. hömppää: puolitoista vuotta sitten lehdessä julkaistiin sarja meedion (”sertifioitu ihmisenergeetikko”) avustuksella valmistuneita kuuluisien vainajien haastatteluja, joissa mm. paavi Johannes Paavali II varoitteli seuraajaansa Fransiskusta liian liberaalista toiminnasta ja Jörg Haider paljasti, että hänen onnettomuusautoaan olivat poliittiset vastustajat peukaloineet. Krone on myös tavan takaa avoimesti puuttunut politiikkaan, kehottaen lukijoitaan milloin kenenkin ehdokkaan kannalle. Nämä ovat usein olleet oikeistolaisia, mutta myös nykyinen sosiaalidemokraattinen liittokansleri Werner Faymann on vuonna 2011 ollut jopa syyteharkinnassa Kronen ja muiden bulevardilehtien suosimisesta: Faymannin väitettiin infrastruktuuriministerinä toimiessaan ostaneen lehdiltä enemmän tai vähemmän suoraa vaalimainontaa valtion yhtiöiden maksetuilla ilmoituksilla.
Mutta ennen kaikkea Krone tarjoilee lukijoilleen räväköitä shokkiuutisia ja kauhistelun aihetta. Noin viikko sitten Krone otsikoi Salzburgista: ”Tämä on uskomatonta. Tilaa tarvittiin pakolaisille – vuokralainen sanottiin irti.” Artikkelissa kerrotaan, miten vähimmäiseläkkeen varassa kituuttava (suomeksi kai puhuttaisiin kansaneläkkeestä) Waltraud Z. oli pudottaa silmänsä, kun hänelle täysin yllättäen ilmoitettiin, että vuokranantaja, katolista kirkkoa ja Caritas-avustusjärjestöä lähellä oleva voittoa tuottamaton asuntosäätiö Heimat Österreich, yks kaks katkaisee hänen vuokrasopimuksensa, koska asunto tarvitaan pakolaisille. Artikkelin loppuosassa tosin myönnetään, että rouva Z:n poika oli ankarasti anelemalla saanut äitinsä vuokrasopimusta pidennetyksi vielä kolme vuotta, ja säälitellään rouva Z:n lisäksi myös tämän naapurissa asuneita nepalilaisia pakolaisia, jotka samoin oli muka aivan yllättäen heitetty asunnostaan kadulle. Mutta pääasia lienee tullut selväksi: pakolaiset vievät asunnot kilteiltä itävaltalaisilta mummoilta.
Valitettavasti vain Kronen lähdekritiikki on Pia Kauma -tasoa. Sekä Heimat Österreich että sen kanssa yhteistyössä pakolaisia tukeva diakoniajärjestö ovat julkaisseet verkkosivuillaan selvityksen todellisesta asiaintilasta. Rouva Z. oli jäätyään eläkkeelle Heimat Österreichin palveluksesta menettänyt oikeuden työsuhdeasuntoonsa, mistä korvaukseksi hänelle oli järjestetty uusi edullinen vuokra-asunto määräaikaisella kolmen vuoden vuokrasopimuksella; sopimuksen määräaikaisuus oli rouva Z:lle kuten naapurin nepalilaisillekin tehty alusta alkaen selväksi. Sopimus päättyisi huhtikuun lopussa 2015. Hyvissä ajoin, eli jo elokuussa, rouva Z:lle lähetettiin muistutus vuokrasopimuksen päättymisestä. Rouva Z:n poika pyysi kuitenkin sopimusta jatkettavaksi, ja ilman mitään mediapainostusta tai oikeustoimilla uhkailua Heimat Österreich jo 19. elokuuta ilmoitti, että vuokrasopimusta voidaan pidentää vielä kolmella vuodella. Tähän kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä, ja tämän tiedon Heimat Österreich kertoo välittäneensä myös Kronen toimittajalle. Jokin tässä mättää, ja väkisinkin herää epäilys, että tässä nimenomaan Krone haluaa hinnalla millä hyvänsä tehdä asiasta kohu-uutisen vastoin parempaa tietoaan.
Avustusjärjestöt ovat myös hermostuneet siitä, miten Krone vihjailee niiden ansaitsevan pakolaisten kustannuksella:
Turvapaikkapolitiikan ja asuntojenjaon tuntijalle asia on selvä: Kutakin turvapaikanhakijaa kohti valtio maksaa 19 euroa päivässä, jos asunnossa on 4–6 asukasta, se merkitsee noin 2.200–3.500 euroa kuussa vuokranantajalle.
Kronelta nimittäin menevät – tarkoituksella? – puurot ja vellit sekaisin. Heimat Österreichin tukiasuntoihin, kuten Kronen toimittajan pitäisi tietää, ei majoiteta turvapaikanhakijoita. Nämä asunnot on tarkoitettu ensimmäisen kolmen vuoden ”starttiavuksi” turvapaikan saaneille statuspakolaisille, joilla on Itävallassa oleskelulupa ja työpaikka ja jotka siis maksavat vuokransa itse omasta pussistaan. Näköjään vain ”turvapaikanhakijasta” (Asylant), kaikkein avuttomimmasta ja hädänalaisimmasta olennosta, on ”maahanmuuttajan” yleisesti ja ”elintasopakolaisen” (Wirtschaftsflüchtling) erityisesti ohella tulossa se kaikkein pahin uhkakuva, jolla muukalaiskammoa lietsotaan.
Muukalaisvihaa ja järjetöntä rasismia taitaa valitettavasti olla kaikkialla. Mutta se pieni ilkeä ajatus tästä kaikesta suomalaiselle lukijalle kuitenkin jää, että Kronen Zeitungin tasolla ei vielä kynnä meillä keltaisinkaan lehdistö. Täytyy muistaa tämä seuraavan kerran, kun Suomessa kaupan kassalla huomaan verenpaineeni nousevan jostain turhajulkkislööpistä. Olisivatko suomalaiset kuitenkin sentrooppalaisia lukutaitoisempia? Ja miten kauan tästä voi olla ylpeä, jos sosiaaliset mediat ja samanmielisten kaveriverkostot alkavat yhä enemmän viedä tilaa perinteiseltä ammattijournalismilta?
Sentrooppa-Santra 