Kutsu käy uurnille

Huhtikuun kuudentena on Unkarissa parlamenttivaalit. Kuten jo monesti tässäkin blogissa on todettu, yleisestä tyytymättömyydestä huolimatta nykyinen hallitus näyttäisi olevan uusimassa mandaattinsa: oppositio ei ole saanut rivejään järjestykseen, suuri osa kansasta on turhautunut ja menettänyt uskonsa poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, ja sitä paitsi vaalipiirien rajoja on järjestelty uudelleen mahdollisimman suotuisiksi hallitsevalle Fidesz-puolueelle (tekniikka, joka tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä gerrymandering, Massachusettsin kuvernöörin Elbridge Gerryn mukaan, jonka uudelleenpiirrättämästä ”salamanterin muotoisesta” vaalipiiristä, ”The Gerry-Mander”, tuli 1800-luvun alussa kuuluisan pilakuvan aihe). Englanninkielisessä blogissaan Eva S. Balogh arvelee, että rehellisiä vaaleja on turha odottaa: hallitus pirstoo opposition rivejä tukemalla avokätisesti kaikenlaisten uusien sirpaleryhmien ehdolle asettumista, vaalikampanjointia on rajoitettu puolueiden osalta mutta sallittu ”riippumattomille” kansalaisjärjestöille (ns. pellejuliste on ollut esillä tässäkin blogissa), ja kaiken huippuna hallitus luovutti mainostoimistolta kalliilla rahalla ostetun Magyarország jobban teljesít ‘Unkari suorittaa paremmin’ -sloganin grafiikkoineen mitätöntä korvausta vastaan Fidesz-puolueen vaalikampanjassa käytettäväksi.

Maanantaina alkoi allekirjoitusten keruu: ehdolle vaaleissa voi asettua jokainen, joka saa kerätyksi 500 äänioikeutetun kansalaisen allekirjoitukset (ja sama äänestäjä voi kannattaa useampaakin ehdokasta, joten kannattajien löytämisen ei luulisi olevan mahdotonta kenellekään). Ensimmäinen pikku skandaali syntyi siitä, että joissakin vaalipiireissä opposition ehdokkaille jaetut allekirjoitustenkeruulomakkeet olivat väittämän mukaan virheellisiä. Valtapuolueessa ilmeisesti allekirjoitusten keruu otetaan vakavasti, jos pitää paikkansa, että pääministerin rouvakin on valjastettu tähän työhön.

Pääministeri Orbán nimittäin julkisti tiistaina Facebook-sivullaan videon työtapaamisestaan General Electricin herrojen kanssa. Englanninkielinen keskustelu (Orbán, toisin kuin presidentti Áder, on opiskellut Oxfordissa ja puhuu aivan kelpo englantia) alkaa Orbánin pyytäessä kahvia: hän tarvitsee sitä koska, sano, tuli eilen illalla korkanneeksi viinipullon. Vain yhden, heh heh. Kävi nimittäin niin, että hänen edellisenä iltana kotiin tullessaan vaimo ei ollutkaan kotosalla vaan, niin kertoivat lapset, keräämässä allekirjoituksia. Meillä kun on nämä vaalit, ja ehdokkaiden ehdolle asettumiseen tarvitaan allekirjoituksia kannattajilta. Joten vaimotkin tekevät työtä, heh heh. (Pääministeri selvästikin tähtää suoraan kannattajakuntansa sydämeen tällä äijätyylillään: alkoholinkäyttöään ja mieltymystään miessovinistisiin herjoihin hän on levitellyt Internetissä ennenkin.)

Mielenkiintoisia peukalointimahdollisuuksia tarjoaa myös vähemmistöjen ja ulkounkarilaisten vaalikohtelu. Kuten Éva S. Balogh jo viime vuonna huomautti, uusi vaalilaki antaa vähemmistökansojen jäsenille uuden mahdollisuuden: siinä missä muut äänestäjät antavat äänensä sekä ehdokkaalle että puolueelle, kansallisten vähemmistöjen jäsenet voivat kirjautua erilliseen vähemmistölistaan ja äänestää puolueen sijasta vähemmistöjärjestöä. Näin vähemmistöille annetaan ensi kertaa tilaisuus saada nimikkoedustajansa parlamenttiin. Mutta… nykyisen Unkarin romanialais- ja slaavivähemmistöt ovat vähälukuisia ja passiivisia, käytännössä mahdollisuus kansalliseen edustukseen on ainoastaan romaneilla ja kenties Unkarin saksalaisilla. Romanien virallisten järjestöjen johtajat taas ovat Fidesz-puolueen luottomiehiä. Näin ollen se, joka listautuu äänestäjänä romanivähemmistöön kuuluvaksi, lupaa käytännössä äänensä automaattisesti Fidekselle – mitä välttämättä eivät kaikki köyhät ja kouluttamattomat romanit tajua.

Ulkounkarilaiset, külhoni magyarok, ovat tunnetusti nykyisen hallituksen sydämenasia. (Termi külhoni magyarok on ilmeisesti sekin nykyisen hallituksen lanseeraama – aiemmin on puhuttu esimerkiksi rajantakaisista unkarilaisista, határontúli magyarok – ja jotkut unkarinkieliset tuttavani ovat väittäneet sitä hieman oudoksi. Sananmukaisesti külhoni magyarok olisi ehkä käännettävissä ”ulko-kotiseudun unkarilaisiksi”, termi viittaa siihen, että olisi olemassa jokin külhon, ”ulkoinen kotimaa”, ja siinä on nähty pientä revansismiakin.) Ulkounkarilaisille myönnetään nykyään Unkarin kansalaisuus ja passi hyvin helposti, ja tästä ovat kiinnostuneita etenkin Serbian unkarilaiset, joille Unkarin passi antaa vapaan EU-liikkuvuuden ja mahdollisuuden lähteä työnhakuun Länsi-Eurooppaan. Eivätkä pelkästään etniset unkarilaiset. Serbiassa delmagyar.hu-sivuston uutisen mukaan Unkarin passin saa muutamalla satasella myös ilman kielitaitoa ja etnistä taustaa. Kielikoulut mainostavat kielikursseja, joiden tuloksena ei luvata mitään muuta käyttökelpoista kielitaitoa kuin kelpoisuus Unkarin kansalaisuuden hakemiseen (mikä antaa aiheen epäillä, että kurssin sisältöä tärkeämpi on ”kurssimaksujen” kierrättäminen kurssin pitäjältä asianomaiselle viranomaiselle), ja ilman kielikurssiakin homma ilmeisesti onnistuu rahalla ainakin tiettyjen virkamiesten kanssa. Täysin mahdollista on, että tällaiseen diiliin sisällytetään myös sopimus äänioikeuden käyttämisestä tietyn puolueen hyväksi.

Tulevissa parlamenttivaaleissa äänestäminen on tehty ulkounkarilaisille erityisen helpoksi. Ne ulkomaiden unkarilaiset, joilla ei ole osoitetta Unkarissa, voivat hakea pääsyä ulkounkarilaisten vaaliluetteloon ja äänestää kirjeitse (sikäli kuin luottavat postiäänestyksen rehellisyyteen). Ne taas, joilla tällainen osoite on – ja tähän ryhmään kuuluu suuri osa niistä kenties sadoistatuhansista, jotka viime vuosina ovat lähteneet Unkarista ulkomaille parempaa elämää etsimään ja jotka kenties eivät ole nykyisten valtapuolueiden innokkaimpia kannattajia – joutuvat käymään henkilökohtaisesti lähimmässä Unkarin edustustossa. Valtion virallisella vaalisivustolla julkistettu, jatkuvasti päivittyvä lista kertoo omaa kieltään: ulkounkarilaisten postiäänestäjien luetteloon ilmoittautuneista ylivoimaisesti suurin osa on Romaniasta ja Serbiasta.

Mutta varman varmistamiseksi hallitus pyrkii aktivoimaan äänestäjiä myös henkilökohtaisesti. Liitän tähän loppuun käännöksen viestistä, jonka Itävallassa työskentelevä unkarilainen ystäväni sai pari päivää sitten työsähköpostiosoitteeseensa (Herra ties, mistä nämä osoitelistat oli koottu). Viestin otsikkona on Fidesz-puolueen iskulause Magyarország nem hagyja magát, sananmukaisesti ”Unkari ei jätä/salli itseään” – sitä on hieman hankala kääntää, koska käännöksessä tämän tyylikkään elliptisen (”aukkoisen”) ilmauksen hieno vihjaus siihen johonkin ilkeään ulkopuoliseen voimaan, jota Unkari on valmis vastustamaan, tulee turhan ilmeiseksi: Unkari ei anna kohdella itseään miten vain? Unkarille ei parane alkaa rupeen? Lukija pohtikoon itse, miltä esimerkiksi ulkosuomalaisesta tuntuisi, jos vaikkapa pääministeri Katainen vaalien alla kääntyisi hänen puoleensa vastaavin sanakääntein.

Arvoisa maanmieheni!

Huhtikuun kuudentena Unkarissa järjestetään vaalit, joissa ratkaistaan maan kohtalo.

Tuona päivänä päätämme siitä, jatkammeko eteenpäin kohti tulevaisuutta vai vedetäänkö meidät takaisin menneisyyteen. Me unkarilaiset olemme yhteisvoimin jälleen käynnistäneet talouskasvun. Olemme luoneet uusia työpaikkoja. Olemme puolustaneet eläkkeiden ostovoimaa. Olemme vähentäneet asumiskustannuksia 20 prosentilla. Hädässäkin olemme pitäneet yhtä ja voittaneet vuosisadan tuhotulvan.

Unkari on noussut jaloilleen, olemme hankkineet takaisin itsekunnioituksemme. Kuluneiden vuosien voimanponnistusten ansiosta Unkari vihdoinkin suorittaa paremmin. Mutta ne samat, jotka jo kerran sen tuhosivat, haluavat jälleen siepata vallan itselleen. He valmistautuvat siihen, minkä menneisyydessä jo tekivät. Älkäämme salliko heidän vähentää minimipalkkaa, riistää asumiskustannusten vähennystä ja verotuksen lapsivähennystä! Älkäämme salliko heidän viedä meiltä toivoa ja yhteisiä saavutuksiamme!

Siihen, että voisimme puolustaa saavutuksiamme ja jatkaa aloittamaamme työtä, tarvitaan nytkin Teidän tukeanne.

Tahtoisin kiinnittää huomiotanne siihen, että helmikuun 17:ntenä alamme kerätä kannattajia ehdokkaiden asettamista varten. Pyydän Teitä osallistumaan tähän sangen tärkeään työhön ja tukemaan allekirjoituksellanne Fidesz-puolueen ehdokasta!

Näyttäkäämme yhdessä, että Unkari ei anna periksi!

Luotan Teihin. Tekin voitte luottaa minuun.

Kunnioittaen

Viktor Orbán

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: