Muinaisuutemme vartijat

Tästähän on ollut puhetta ennenkin. Annoin joku aika sitten aiheesta Hesarin toimittajalle haastattelun, ja yksityiskohtaisempi tutkielma löytyy verkosta täältä. Lyhyesti: yhä useammat unkarilaiset eivät enää tykkää olla suomalais-ugrilaisia, koska haluavat loistokkaamman muinaisuuden (esimerkiksi sumerilaisten ja hunnien – kyllä, molempien yhtäaikaa, lisäksi skyyttien ja ehkä muutaman muunkin kansan – jälkeläisinä). Ja koska suomalais-ugrilaisen kielisukulaisuuden kuulemma keksivät kaksi ilkeää Habsburgien kätyriä 1800-luvulla: saksalaistaustainen Pál Hunfalvy-Hunsdorfer (joka itse asiassa osallistui hyvin aktiivisesti vuosien 1848-49 vapaustaisteluun Habsburg-hallitsijoita vastaan) ja saksalaissyntyinen József Budenz (jonka kotimaa itse asiassa oli sodassa Habsburgien Itävaltaa vastaan). (Unkarin ulkopuolellahan ei ole mitään, joten lukuisista muunmaalaisista fennougristeista ja heidän toiminnastaan ei tarvitse välittää.)

”Fennougrismi” on siis Unkarin vihollisten ilkeä juoni unkarilaisten nöyryyttämiseksi. Siispä suomalais-ugrilaisuuden vastustaminen ja vaihtoehtoisten teorioiden propagoiminen on selvästikin erittäin isänmaallinen juttu, ja sen on ymmärretty olevan myös nykyisten vallanpitäjien mieleen. Ja tämän mukaan toimitaan yhä autoritaarisemmaksi muuttuvassa Unkarissa joka portaalla. (Pääministeri Orbán tosin tunnusti väriä ja suomalais-ugrilaista sukulaisuutta taannoisella Suomen-vierailullaan. Mutta toisaalta palkintoja ja kunnianosoituksia on nykyisen hallituksen puolesta jaettu myös tunnustaville ”antifennougristeille”, ja nämä jälkimmäiset ovat luultavasti olleet paremmin esillä Unkarin viestimissä. Viime vuonna suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin Siófokin pikkukaupungissa Balatonin rannalla, ja vaikka esimerkiksi presidentti Áder kävi esittämässä virallisen tervehdyksensä, mediahuomio oli hyvin niukkaa, eikä tapahtumalla ollut edes kunnon kotisivua. ”Arokansojen” Kurultaj-perinnetapahtuman osanottajat taas kutsuttiin vierailulle parlamenttiin, missä heitä isännöi itse puhemies.)

Tästä siis kertoo tarina, joka tänään hyppäsi uutisvirtaani Librarius-blogista. András Bakos -niminen kirjoittaja sai kuulla, mitä oli tapahtunut erään pienen unkarilaisen paikkakunnan kansalaisopistossa. Kansalaisopistoja (népfőiskola) on Unkarissa monenlaisia ja -laatuisia, mutta varsin monissa, niin tässäkin, järjestetään usein tieteenpopularisointiluentoja. Asiantuntijat isoista kaupungeista, yliopistoista ja tutkimuskeskuksista tulevat kertomaan vaikkapa aivokirurgian tai avaruustutkimuksen uusista tuulista. Nyt oli tällaista populaaritieteellistä luentoa pitämään kutsuttu nimeltä mainitsematon ”museonjohtaja Budapestista”. Tämä vieras sitten lausui esitelmässään, että unkarin kielen suomalais-ugrilaista alkuperää ei – toisin kuin nykyään monet uskovat – ole oikeasti tieteellisesti kumottu.

Kuulijoiden joukossa oli ilmeisesti niitä, joiden mielestä suomalais-ugrilaisuuden puolesta puhuminen on epäisänmaallista ja epäilyttävää, ja ilmeisesti nämä raportoivat kuulemastaan asianomaiselle taholle, sillä – näin tarina kertoo – kohtapuoliin sai kansalaisopistoa pyörittävän paikallisen kulttuuritalon johtaja tehtäväkseen, kuulemma itseltään pormestarilta, kutsua pikimmiten esitelmöimään myös ”vastakkaisen näkemyksen” edustajia. Näiden nimiä annettiin johtajalle kokonainen lista. Tarina kertoo, että kansalaisopiston johtaja kieltäytyi toimeksiannosta sanoen, että kansalaisopisto ei voi ruveta levittämään huuhaata. Tämän johdosta kyseinen johtaja sitten sai potkut.

Tarinan kuultuaan blogisti Bakos olisi halunnut nostaa tapahtuman julkisuuteen. Hän kävi jututtamassa potkut saanutta johtajaa, joka perheensä kanssa neuvoteltuaan päätti antaa haastattelun. Bakos mainitsi johtajalle, että haluaa tasapuolisuuden vuoksi ehdottomasti haastatella myös pormestaria, tarinan toista osapuolta, ja tällöin ex-opistonjohtaja ehdotti, että ensin sovittaisiin haastatteluajankohdasta pormestarin kanssa. Pormestari olikin valmis antamaan haastattelun – mutta kun Bakos kaksi päivää myöhemmin saapui paikkakunnalle, potkut saanut kansalaisopistomies olikin muuttanut mieltään. Vaikka pormestari ja hän olivat kuulemma viimeksi eronneet aivan sopuisassa hengessä, hänelle oli silti tullut selväksi, että ”tästä tarinasta hänelle koituisi pelkkää harmia”. Suostuttelut eivät tehonneet.

Mitä median edustaja tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Haastateltavien luottamusta ei voi pettää. Molempien osapuolten olisi saatava äänensä kuuluviin. Eikä tapahtumasta oikein auta kirjoittaa näinkään, ilman nimiä ja faktoja, silloin kaikki jää luokattoman nettijuoruilun tasolle. Bakos halusi kuitenkin blogata tämän tarinan – pelkästään pohtiakseen julkisesti sitä, miten valta ja pelko nykyajan Unkarissa toimivat.

Feodaalimeiningin ohella – pormestari on näköjään pikkuruhtinas, joka läänityksillään saa tehdä mitä haluaa – ulkopuolinen tietysti ihmettelee, miten syvälle tietämättömyyden tasolle Unkarissa nykyään on legitiimiä ja jopa toivottua romahtaa. Kansallinen esihistoriantutkimus voidaan näköjään kohta alistaa hallituksen ideologiatuutiksi samalla tavalla kuin historiantutkimukselle pelätään olevan käymässä: hallitus, joka jo aiemmin on perustanut 1800–1900-luvun Unkarin poliittista ja henkistä elämää tutkivan Tamás Molnár -tutkimuskeskuksen, Järjestelmänvaihdoksen tutkimuskeskuksen, Kansallisen henkisen perinnön instituutin sekä Kansallisuusstrategian tutkimuskeskuksen, käynnistää ensi vuoden alusta vielä Veritas (’Totuus’) -nimisen tutkimuslaitoksen, jonka tehtävänä on tutkia Unkarin 150 viime vuoden aikaista historiaa ”kansallisen tietoisuuden vahvistamiseksi”. Ei auta kuin toivoa, että nimeltä mainitsemattoman paikkakunnan pormestarin vorauseilende Gehorsam (ennakoiva kuuliaisuus) ei oikeasti ennakoisi uuden ”kansallisen” kielihistorian tutkimuslaitoksen perustamista.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: