Kansakunta puolustautuu: Vuorossa Ruotsi

Kritiikki on vaikea laji. Me ihmiset niin mielellämme yleistämme ja ”olemuksellistamme”: ne ja ne ovat kaikki sellaisia ja sellaisia – siinähän piilee äärinationalismin ja rasismin ”luonnollinen” viehätys. Siksi vieraista maista ja kulttuureista kirjoittaessa tulee herkästi tahtomattaan leimanneeksi – tai leimatuksi leimaajaksi. Olen tässä blogissa aika usein arvostellut Unkarin poliittiseen nykymenoon liittyviä ongelmia, niiden joukossa myös äärikansallismielisyyden ja muukalaisvihan nousua (tai jopa niiden tahallista nostattamista poliittisiin tarkoituksiin). Ehkä pitäisi selvemmin tuoda esille, että en todellakaan väitä ”unkarilaisten” yleisesti olevan natseja, antisemitistejä tai rasisteja – vaan että näitä ikäviä ilmiöitä lievittämään eivät Unkarin nykyiset poliittiset vallanpitäjät näytä osaavan tai aina edes haluavan ryhtyä.

(Ainakaan tarkoitukseni ei ole tässä väittää, että suomalaiset olisivat jotenkin lähtökohtaisesti parempia. Tämän päivän pahan olon takasi tämä pieni kertomus arkipäivän rasismista Helsingissä, kommenttiketjussa kunnostautuvine ”maahanmuuttokriitikkoineen” päivineen. Hävettää kaikkien tuollaisten puolesta.)

Kansallisen yleistämisen jalon taidon Unkarin vallanpitäjät joka tapauksessa hallitsevat. Nykyinen hallitus puhuu koko kansan nimissä, ja kaikki sen toimiin ulkomailta kohdistuva arvostelu on ”Unkarin” tai ”Unkarin kansan” solvaamista. Paitsi että pääministeri itse käy lakkaamatta ”vapaustaistelua” koko muuta maailmaa tai ainakin ilkeää Eurooppaa vastaan ja on aina valmis mediasotaan, jos ulkomaiden tiedotusvälineet kehtaavat ilkeillä vaikkapa hänen mediapolitiikastaan ja -lainsäädännöstään, myös ulkomaiden Unkarin edustustojen on nykyään oltava valmiina puolustamaan maansa mainetta. Unkarin Itävallan-lähettiläs on jo useampaan otteeseen älähtänyt, esimerkiksi Paul Lendvain kriittisen dokumenttielokuvan televisioimisen johdosta – tai lokakuun alussa, kun Linzissä pantiin näytteille taiteilija Marika Schmiedtin varsin provokatiivisia, unkarilaisten rasismia ja romanien syrjintää suomivia julisteita (aiheesta enemmän esimerkiksi Pusztarangerin blogissa). Helsingissä taas järjestettiin huhtikuussa Unkarin saaman mediajulkisuuden johdosta väittelytilaisuus, jossa unkarilaiset diplomaatit YLEn ruotsinkielisten uutissivujen raportin mukaan ampuivat täyslaidallisen kohti Suomen mediaa, syyttäen etenkin Helsingin Sanomia mustavalkoisesta ja yksipuolisesta tiedottamisesta.

Nyt on Ruotsin vuoro. Ruotsin valtion julkisen palvelun tv-yhtiön kulttuurimakasiinissa Kobra esitettiin 23.10. jakso nimeltä Hur mår kulturen i det högernationalistiska Ungern? (Ohjelma on vielä ainakin kuukauden ajan katseltavissa SVT:n nettisivuilta.) Ohjelmassa käydään tapaamassa äärioikeistoaktivisteja sekä jututetaan tunnettuja toisinajattelijoita, kuten filosofi Ágnes Helleriä sekä teatteriohjaaja Róbert Alföldiä. Toimittaja Kristofer Lundströmin painopiste on ollut äärioikeistolaisuuden ja uusfasismin nousussa.

Ja heti seuraavana päivänä soi toimittaja Lundströmin puhelin. Unkarin suurlähettiläs Lilla Makkay ilmaisi vastalauseensa, valitteli Kobra-ohjelman yksipuolisuutta ja tarjosi toimittajalle apuaan, jos tämä vaikka vielä tekisi Unkarista uuden, tasapuolisemman ja todenmukaisemman ohjelman. Kuten Kobra-ohjelmasta vastaava projektijohtaja SVT:n uutissivuilla toteaa, on erittäin epätavallista, että ulkovaltojen diplomaattiset edustustot ryhtyvät näin suoraan toimintaan maataan koskevan tiedonvälityksen johdosta. Tai kuten SVT:n ulkomaanohjelmien päällikkö muistuttaa, tällaista on nähty paremminkin vanhoina hyvinä aikoina, kun sosialistimaiden lähetystöt puuttuivat niitä koskeviin ohjelmiin tai yrittivät jo viisuminhaun yhteydessä valistaa juttukeikalle lähtevää toimittajaa siitä, mitä tämän tulee maasta kertoa.

(Siitä puhumattakaan, mitä Unkarin oppositioviestimissä on kuittailtu asian johdosta: miten Unkarin valtio, jonka oma yleisradiotoiminta tuntuu yhä selvemmin muuttuvan Fidesz-puolueen propagandaksi, kehtaa vaatia ulkomaiden joukkoviestimiltä ”tasapuolista” tiedottamista?)

Eikä asia tietenkään jäänyt tähän. Unkarin valtion TV-yhtiön tiimi lähetettiin suorittamaan imperiumin vastaisku eli tekemään Ruotsia käsittelevä ohjelma ajankohtaissarjaan Lényeg (‘Olennainen’). SVT:n sivuilla haastateltu toimittaja Csaba Lukács kertoo havainneensa Ruotsin yhteiskunnassa ”rasismin merkkejä”, ja jo Arlandan lentokentällä autoa vuokratessa häntä oli kuulemma ”kohdeltu kuin toisen luokan kansalaista, koska hän ei osannut ruotsia”. (Hm. Galamus-ajankohtaissivustolla Zsolt Berenyi huomauttaa saaneensa itse äskettäin Arlandan kentän autovuokrauksessa asioidessaan suorastaan erinomaisen kohteliasta palvelua englanniksi, samoin kuin samaan aikaan paikalla ollut italialainen pariskunta, varsin kehnosta englannin kielestään huolimatta…) Ohjelmassa, joka puolestaan on katseltavissa Unkarin valtion TV:n sivuilla, kerrotaan Ruotsin yhteiskunnan epäkohdista, ennen muuta romani- ja maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta. (”Aiemmin maahan muutti muista Pohjoismaista tai Euroopasta koulutettua väkeä, nykyään saapuu kehitysmaista ja muista maanosista maahanmuuttajia, jotka ovat yliedustettuina rikollisuustilastoissa.”) Lopuksi haastatellaan pitkään sekä suurlähettiläs Makkayta että ruotsinunkarilaista toimittaja Mária Politidua (joka on aiemmin kunnostautunut häiriköimällä Tukholmassa paikallisen PEN-klubin järjestämässä unkarilaisten toisinajattelijoiden keskustelutilaisuudessa), aiheena Kobra-ohjelman nostattama oikeutettu närkästys.

Mutta vaviskoot roistomaiset ruotsalaiset: nyt tulee lopullinen isku! Honfoglalás 2000 -niminen järjestö kokosi tänään rivinsä mielenosoitukseen Budapestin Tukholman-lähetystön edustalle. (Honfoglalás, maahantulo tai ”maanvaltaus”, tarkoittaa unkarilaisten saapumista Karpaattien altaaseen vuonna 896. Kyseinen järjestö puolestaan on jonkinlainen äärioikeistolais-kansallismielinen, ilmeisesti lähes eetteripyörteilyn rajoilla liikkuva ryhmittymä.) 444.hu-uutissivuston pirullisessa reportaasissaan haastattelemat mielenosoittajat ovat vilpittömän järkyttyneitä Ruotsista kuulemistaan uutisista: miten poliisi tekee romaneista listoja ja miten antisemitistiset äärijärjestöt ovat niin aktiivisia, että ”juutalaisen on parempi olla astumatta Malmöhön jalallaankaan”. Johtopäätös on selvä:

”Unkari on demokraattinen, Ruotsi EI!!”

Haastatellut mielenosoittajat tietävät myös, että Ruotsissa syrjitään systemaattisesti, esimerkiksi liikennevälineissä mustaihoiset pannaan istumaan erilleen kantaväestöstä. Ja surullisinta kuulemma on, että Ruotsin unkarilaiset, joista monet ovat asuneet maassa jo vuodesta 1956, ovat Ruotsin kansalaisia ja rehellisiä työtätekeviä veronmaksajia, joutuvat ensimmäisinä irtisanottaviksi, jos työpaikalta vähennetään väkeä.

Puolisen tuntia kestettyään tämä näköjään noin tusinan eläkeläisen mielenosoitus päättyi rauhanomaiseen keskusteluun Ruotsin lähetystön edustajan kanssa. Honfoglalás 2000 on kuitenkin valmiina uusiin taistoihin: järjestön edustajan mukaan ruotsalaisten tv-ohjelma oli vain yksi osa Unkarin vasemmisto-opposition ”tilaamaa” ja masinoimaa kansainvälistä kampanjaa Viktor Orbánin ”kansallisen” hallituksen kaatamiseksi.

Mitähän vielä näemmekään ennen ensi vuoden vaaleja?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: