Nettikiusatut natsit?

Olen tainnut tässä blogissa aiemminkin ihmetellä, mitä Unkarin sosiaalisessa mediassa oikein sallitaan. Suomessa on viime vuosina tavan takaa ollut jonkinasteista julkisuuskohinaa milloin kenenkin perussuomalaispoliitikon tai paikallisryhmän blogi- tai Facebook-möläytyksistä, mutta ne ovat kärpäsen surinaa niihin avorasistisiin ja väkivaltaisiin hehkutuksiin verrattuina, joita Unkarin äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen palstoilla jatkuvasti julkaistaan. Myöskään kammottavaa kuruc.info-sivustoa ei jopa kansainvälisistä vastalauseista huolimatta saatu kiinni, koska – näin Unkarin viranomaiset selittivät – se toimii amerikkalaisella palvelimella, johon Unkarin lain koura ei yllä. Sivuston Facebook-palsta kylläkin suljettiin ilmiantojen johdosta parikin kertaa – mutta näyttäisi taas toimivan. (Itse asiassa Facebookista löytyy useitakin kuruc.infon mukaan nimettyjä ryhmiä, joiden sisällön tarkempaan erittelyyn en halua aikaani panna.)

Kuten varmaan ennenkin olen todennut, Itävallassa vihapuheen sietokynnys sosiaalisessa mediassa on huomattavasti matalampi, minkä oikeistopopulistipuolue FPÖ on viime aikoina saanut karvaasti kokea. Vuosi sitten käytiin Itävallan julkisuudessa kiistaa puoluejohtaja HC Strachen FB-sivulleen postaamasta antisemitistisestä pilakuvasta. (Strache pysyy kannassaan: kuvan koukkunokkaisen roiston hihansuissa ei näy daavidintähtiä vaan Montblanc-kalvosinnappien piparkakun näköinen koristekuvio.) Nyt äskettäin suljettiin kesä- ja toistamiseen heinäkuussa Strachen Facebook-tili muutamaksi viikoksi. Näyttävässä lehdistötilaisuudessa Strache syytti Facebookia sensuurista ja FPÖ:n vaalikampanjan tahallisesta sabotoimisesta. Hänen mukaansa Facebook olisi selittänyt tilin sulkemisen johtuvan valokuvasta, joka esitti Strachen tyttöystävää kahden ystävättärensä kanssa grillijuhlissa. (Siis mitääh? Olikohan tähän grillikuvaan taas liitetty jokin henkevä kommentti sianlihan syömisestä ja etenkin tietyistä sianlihaa syömättömistä kansanryhmistä, kuten ainakin kerran aikaisemmin? Vai näkyikö kuvassa liikaa lihaa muuallakin kuin grillissä?) Mutta tämähän ei Strachen mielestä ole totuus, vaan ilkeä Zuckerberg rankaisee hänen taisteluaan totuuden puolesta: oikea syy olisi se, että Strache on palstallaan avoimesti kirjoittanut tietovuotaja Snowdenin tapauksesta ja kritisoinut Yhdysvaltain tietovakoilua. Facebookin taholta tämä tietenkin kiistetään.

No jaa. Oikea syy Facebook-sulkuun on ilmeinen, jos on seurannut Strachen tai muiden FPÖ-keulahahmojen FB-palstoja – tai joitain niistä kriittisistä Facebook-ryhmistä, jotka säännöllisin väliajoin tuovat julkisuuteen järkyttäviä kuvakaappauksia Strache-fanien ja FPÖ-väen nettikeskusteluista. Samalla kun Strache ja muut FPÖ:n johtajat tavan takaa sanoutuvat irti vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista tai väkivaltaan kehottamisesta, heidän FB-sivuillaan aivan yksiselitteisesti rikotaan vihapuhepykäliä. Ja nämä kommentit saavat toisinaan olla kaikkien luettavissa ja kerätä peukutuksia viikkokaupalla, ilman että yksikään ylläpitäjä puuttuisi asiaan. Itävallasta ja saksankieliseltä alueelta ylipäätään myös löytyy aktivisteja, jotka jatkuvasti seuraavat tilannetta ja aiheen ilmetessä pommittavat verkkopalvelujen ylläpitäjiä ja viranomaisia ilmiannoilla.

Todellinen pommi kuitenkin tipahti muutama päivä sitten. Jotkut Facebook-yhteisön Heimat ohne Hass (‘Kotiseutu ilman vihaa’) jäsenet olivat onnistuneet soluttautumaan FPÖ:n kannattajien suljettuun ryhmään Wir stehen zu FPÖ! Tämä ryhmä toimi jonkinlaisena takahuoneena lähes samannimisen (vain ilman huutomerkkiä) avoimen FB-yhteisön yhteydessä, josta luotettavan tuntuiset kannattajat ja keskustelijat kutsuttiin suljetulle puolelle. Ja täällä sitten saattoi antaa palaa, kun oltiin omien kesken. Heimat ohne Hass -aktivistit keräsivät ja dokumentoivat rankimman sortin vihapuhetta ja toivat löytönsä sitten News-viikkolehdelle, joka räväytti aiheesta etusivun jutun: ”FPÖ:n Facebook-natsit paljastettu!”

Nyt on koko Itävallan yleisö saanut lukea, miten FPÖ:n kannattajaryhmässä raivotaan ja ladellaan tappouhkauksia muslimeille ja juutalaisille, ylistetään Hitleriä ja uhkaillaan FPÖ:n poliittisia vastustajia (sosiaalidemokraattinen liittokansleri Faymann on ”punikkisika, jonka paikka on haudassa”). Kuvottavimmatkin urbaanilegendat otetaan tässä ”maahanmuuttokriittisessä” piirissä vakavasti: anovasti kameraan katsova koira, jonka peräpäästä valuu punertavaa visvaa, on kuulemma kuollut ”seksuaalisen hyväksikäytön uhrina” eläinbordellissa, jollaiset muka ovat Saksassa laillisia ja joiden asiakaskunta muka koostuu suurimmaksi osaksi islaminuskoisista maahanmuuttajista…

Suljettu vihapuheryhmä ei tietenkään ole missään virallisessa yhteydessä FPÖ-puolueeseen, joka on oitis rientänyt ottamaan etäisyyttä ja sanoutumaan irti koko touhusta. Puolue parka on joutunut nettikiusaajien uhriksi, kenties jopa provokaattorien – jotkut uskolliset kannattajat jaksavat väittää, että härskeimmät kommentit ovat ilkeiden vasemmistoagenttien ryhmään soluttamia… Ikävä vain, että ryhmässä jäseninä oli myös joukko FPÖ:n edustajia ja valtuutettuja, jopa puolueen kakkosmies, kansanedustaja Johann Gudenus – ja Facebookin protokollat osoittavat, että he ovat nähneet monia vastenmielisiä postauksia ja kommentteja reagoimatta niihin mitenkään saati eroamatta ryhmästä. Jälleen kerran on tullut osoitetuksi, että aivan liian monet ihmiset eivät tajua verkon lakeja: nettikeskustelu on julkista keskustelua, ja sielläkin puskista huutelulla on rajansa. (Ilmeisesti suljetunkin ryhmän jäsenmäärä on riittävän suuri, että tähänastisten ennakkotapausten mukaan Itävallan lain mukaisen ”joukko-” tai ”julkisen kiihotuksen” ehdot täyttyvät.)

Aivan siitä riippumatta, johtavatko valtakunnansyyttäjälle tehdyt ilmoitukset seurauksiin FPÖ:lle ja sen virallisille edustajille vai eivät, tämä skandaali juuri syyskuun lopun parlamenttivaalien alla on FPÖ:lle melkoinen isku. Puolueen ”lähimmäisenrakkaus”-kampanjan se ainakin asettaa perin outoon valoon. Tai kuten Michael Pammesberger Kurier-lehden pilapiirroksessaan osoittaa: puolueen sanoma on joka tapauksessa sama ”Ulkomaalaiset ulos!” (Ausländer raus!), eikä ”rakkaudella” mesominen sovi FPÖ:n rooliin Itävallan poliittisella näyttämöllä. Tämä rooli on, auttamatta, perinteisen Kasper-nukketeatterin pahishahmo Krokotiili.

Joka tapauksessa FPÖ:n kannatuksen pohjimmaiset mutakerrokset, se älämölö-avorasistiporukka, joka kannattaa puoluetta vaikka ”ymmärtää, ettei puolue voi virallisesti sanoa kaikkea”, on nyt paljastettu. Konservatiivisessa Die Presse -lehdessä Martin Fritzl kirjoittaa:

Mutta tässä huomionarvoista ei ole vain juridinen puoli. On mielenkiintoista tarkkailla, millaisissa piireissä FPÖ:n toimihenkilöt liikkuvat. Mitä tuollainen FPÖ-poliitikko oikein ajattelee, kun ”Me kannatamme FPÖ:tä” -nimisessä Facebook-ryhmässä kirjoitetaan ”muslimien paskakasasta”, joka pitäisi ”valella bensalla ja tuikata tuleen”? Tai siitä, miten juutalaiset lietsovat kolmatta maailmansotaa? Miettiikö hän mielessään: ”Onpas pojat vähän radikaaleja”? Vai: ”Kahjohan se on, mutta meidän kahjoja”? Vai peräti: ”Oikeassahan se on, mutta eihän sitä saisi noin suoraan sanoa”?

Ikävintä FPÖ:n kannalta on Fritzlin mukaan se, että näin FPÖ on vaarassa menettää merkittävän osan mahdollisista kannattajistaan – juuri sen, joka nyt on luisumassa uuden protestipuolueen, ”Team Stronachin” kannalle. Iäkäs kanadanitävaltalainen miljardööri-populisti, jonka puolueohjelmasta ei oikein ota selkoa muuta kuin että kovasti siinä kannatetaan reiluutta, rehtiyttä ja vapaata yritteliäisyyttä, vetoaa FPÖ:n ykköskohderyhmään eli niihin tavallisiin kunnon ihmisiin, jotka ovat pettyneet ”perinteiseen politiikkaan”. Lisäksi Stronachilta puuttuu rasismirasite: hän on ”Strache miinus ulkomaalaisteema”. Ja ehkä onkin niin, että ulkomaalaisvihalla ratsastaminen ei enää toimi vaalivalttina yhtä hyvin kuin ennen.

Profil-lehdessä – se ”Itävallan Kuvalehti” – Georg Hoffmann-Ostenhof kirjoitti taannoin otsikolla Wunderbares Multikulti siitä, että maahanmuuton luoma monikulttuurisuus näyttää sittenkin toimivan, niin pontevasti kuin sitä on Itävallassakin oltu julistamassa kuolleena syntyneeksi ideaksi. Suhtautuminen ns. ”ulkomaalaiskysymykseen” on keikahtamassa olennaisesti myönteisemmäksi: kaksi vuotta sitten 69% itävaltalaisista oli sitä mieltä, että integraatio, maahanmuuttajien kotouttaminen, toimii huonosti, nyt tätä mieltä on enää ”vain” 55%. Ensimmäisen ja toisen polven nuorista maahanmuuttajista yhdeksän kymmenestä pitää Itävaltaa kotimaanaan. Kahjointa äärioikeistoa lukuun ottamatta kaikki alkavat tajuta, että vanhenevia kantaitävaltalaisia ei hoideta eikä eläkkeitä makseta ilman maahanmuuttajien panosta. Ei tarvitse olla naiivi kukkahattutäti tai -setä (Gutmensch) tajutakseen, että jos kantapöytien kansan haave toteutuisi ja ”ulkomaalaiset” potkittaisiin pois maasta, niin vanhukset ja sairaat jäisivät hoitamatta ja moni muukin kuin puhtaanapito- ja hoitoala romahtaisi siihen paikkaan. Wien, missä neljällä asukkaalla kymmenestä on ns. maahanmuuttajatausta, voittaa vuodesta toiseen kansainvälisiä elämänlaatuvertailuja.

Alkaisiko typerimmän ulkomaalaisvihan aika pikkuhiljaa olla ohi?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: