Maksamme velkaa

Sunnuntain Hesarissa Tommi Uschanov kirjoitti Itävallasta Euroopan talouden mallimaana. Työttömyysaste on EU:n alhaisin (Eurostatin kesäkuun tilaston mukaan 4.6%, kun se Suomessa on 8,0%, EU:n keskiarvo on 10,9%, ja kriisimaissa Espanjassa ja Kreikassa työttömyysprosentti on karannut yli 26:n). Eikä tätä tunnu selittävän mikään suomalaisessa keskustelussa esillä olleista tekijöistä: verotus, yksityisen sektorin työkustannukset ja tuloerot ovat lähes täsmälleen samalla tasolla kuin Suomessa, ay-liike pitää perinteisellä tukevalla myötäotteella kiinni saavutetuista eduista, ja eläkkeellekin itävaltalaiset jäävät uskomattoman nuorina, keskimäärin alle 59-vuotiaina. Uschanov ei löydä alhaiseen työttömyyteen muuta selitystä kuin rohkeuden ottaa velkaa: Itävallan valtionvelka on 75 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Suomessa se on 55 prosenttia (ja nykyinenkin velkaantuminen saa hallituksen peloissaan puhumaan laajoista säästötoimista). Jo 1970-luvulla legendaarinen liittokansleri Kreisky, jota Uschanov varsin osuvasti nimittää Itävallan Kekkoseksi, oli todennut, että muutama miljardi valtionvelkaa vie häneltä yöunia paljon vähemmän kuin muutama satatuhatta työtöntä. Itävalta siis velkaantuu rohkeasti, mutta koska työllisyys on korkea, tilanne pysyy hallinnassa, valtion talous kasassa ja sen luottoluokitus korkealla – velkaelvytys toimii eikä velkaantuminen karkaa käsistä, koska velkarahat kohdennetaan oikein.

(Yritän tässä pääni puhki miettiä niitä eroja, joita oma maallikkosilmäni näkee Itävallan ja Suomen työmarkkinatilanteiden välillä. Hmm… Heti ensiksi mieleeni nousee ammattikoulutusjärjestelmä, joka Suomessa perustuu ammattikouluihin ja ammattikorkeakouluihin, Itävallassa taas ne nuoret, joita mopon korjaaminen tai kampausten laittaminen kiinnostaa mutta kirjojen lukeminen ei ollenkaan, menevät oppisopimuskoulutukseen, Lehre, ja suoraan leipään kiinni. Toinen ero on se, että Itävallassa aika monet ainakin perheelliset naiset ovat osa-aikatöissä, Suomessa se taitaa olla harvinaista. Lisäksi mietin ankarasti, onko harmaan talouden osuuksissa eroja Suomen ja Itävallan kesken – ainakin lukemattomilla itävaltalaisilla tutuillani käy siivooja, jolle maksetaan käteisellä ilman kuittia, Suomessa en voisi vastaavaa kuvitellakaan. Mutta tähän pitäisi perehtyä paremmin, ennen kuin pystyisi sanomaan, onko näillä eroilla mitään merkitystä.)

Tässäkin asiassa Itävallan ja Unkarin nykymeno eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Unkari, jonka kansainväliset luottoluokitukset ovat viime vuosina romahtaneet surkeaan jamaan, pyrkii kilpailukyvyn nimissä tiukasti laskemaan valtion velka-astetta, joka tätä nykyä Eurostat-tilaston mukaan (mitattuna valtion velan suhteella bruttokansantuotteeseen) on EU:n keskitasoa eli suunnilleen samaa luokkaa kuin Saksalla ja Itävallalla, 80 prosentin paikkeilla. Lisäksi olennaista tuntuu olevan, kenelle ollaan velkaa. Kuten tässä blogissa on aiemminkin ollut esillä, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n apu on nykyiselle hallitukselle perin vastenmielistä, koska sille asetetaan tietyt ehdot: valtiontalouden hoidon pitäisi olla järkevää ja ennakoitavaa sekä sijoittajia ja liike-elämän elvytystä suosivaa, ja IMF haluaa tarkkaan valvoa, mitä sen rahoilla tehdään. Siispä Orbánin hallitus on nyt maksanut jo ennen määräaikaa takaisin tähänastiset IMF-luottonsa.

Ja miksi ihmeessä? Magyar Narancs -lehden mielestä kyseessä on ”kallis voodoo”, hvg.hu-sivuston pitkässä katsauksessa Unkarin IMF-lainojen historiaan Zoltán Farkas toteaa, että luoton maksaminen takaisin muutamaa kuukautta ennen määräpäivää – ja lähestyviä vaaleja! – on tietenkin käytännössä pelkkä vaalipropagandatemppu. IMF:n luoton tilalle otetaan nyt lainaa vapailta markkinoilta, ja paljon kalliimpaa sellaista (koska Unkarin luottoluokitukset todellakin ovat B-kategoriassa, sille ei lainata rahaa halvalla). Oppositio laskeskelee innoissaan, paljonko ylimääräistä Orbánin henkselinpaukuttelu tulee unkarilaisille maksamaan, hallitus puolestaan edelleenkin harrastaa ”kahdeksan viime vuoden veivaamista” (elmúltnyolcévezés) eli selittää, että velkaantuminen oli aiempien sosialistihallitusten syytä ja siitä ollaan nyt pääsemässä eroon.

Tempauksen taloudellisia vaikutuksia en ole pätevä arvioimaan. Mutta poliittisen viestinnän tasolla tästä(kin) Orbánin hallituksen vedosta tulevat väkevästi mieleen entiset ajat. Hvg.hu-sivuston mielipidepalsta on löytänyt historiallisen vertailukohdan, joka on pakko siteerata tähän kokonaisuudessaan:

Näinä päivinä on toteutunut maamme täydellinen taloudellinen ja poliittinen riippumattomuus! (Voimakkaita, pitkään kestäviä suosionosoituksia ja eläköön-huutoja)

Ensi kertaa pitkän historiamme aikana maallamme ei enää ole ulkopuolista velkaa, se ei maksa lunnaita kenellekään vaan on todellakin riippumaton – sekä taloudellisesti että poliittisesti! (Voimakkaita, pitkään kestäviä suosionosoituksia ja eläköön-huutoja; huutoja: Johtaja – Puolue! Johtaja ja kansa!)

Kun päätimme maksaa takaisin kaikki ulkomaanvelkamme, lähtökohtanamme oli se tosiseikka, että vain näin pystymme toteuttamaan Puolueen monipuolisesti kehittyneeseen sosialistiseen yhteiskuntaan tähtäävän ohjelman ja luomaan edellytykset maamme päättäväiselle edistymiselle kohti kommunismia!

Ehdotan puolueen keskuskomitealle, että julkilausumassamme ilmoitamme seuraavaa: tulevaisuudessa älköön kukaan anoko ulkomaista luottoa, me toteutamme maan täydellisen kehityksen omin voimin! (Voimakkaita, pitkään kestäviä suosionosoituksia ja eläköön-huutoja)

Tulkitsen nämä suosionosoitukset siten, että ehdotukseni on hyväksytty. (Voimakkaita, pitkään kestäviä suosionosoituksia ja eläköön-huutoja; pitkään kestäviä, rytmikkäitä huutoja: Johtaja – Puolue! Johtaja ja kansa!)

Maa: Romania
Puolue: Romanian kommunistinen puolue
Johtaja: Nicolae Ceauşescu
Ajankohta: Huhtikuu 1989 (kahdeksan kuukautta ennen kukistumista)

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: