Urheilua, filosofiaa ja politiikkaa

Heimolaisemme unkarilaiset pärjäävät Lontoossa tavalla, josta penkkiurheileva isänmaallinen Suomen kansa voi vain uneksia. Mitaleja ropisee, ja lisäksi Unkarin urheilijat saavat kiitosta ja mainetta muillakin saroilla. Uimari Dániel Gyurta pääsi myös norjalaisten sankariksi komealla kunnianosoituksellaan äskettäin traagisesti kuolleelle uimarikollegalleen, norjalaiselle Alexander Dale Oenille; Gyurta lahjoitti mitalinsa kopion norjalaisen perheelle ja ilmoitti, että jos Alex olisi saanut elää, hän olisi varmasti noussut kultakorokkeelle Gyurtan sijasta. Toinen uimari Zsuzsanna Jakabos  julistettiin maailman kenties kauneimmaksi olympiaurheilijaksi. Näin naispuolisen katsojan vinkkelistä puolestaan toivoisi joskus näkevänsä Suomenkin joukkueessa yhtä komeita ja fiksuja ilmestyksiä kuin miekkailun kultamitalisti, nuori matematiikanopiskelija Áron Szilágyi… Jatkuvasta maastamuutosta huolimatta Unkarin kansassa on yhä uskomattoman monipuoliset lahjakkuusvarannot.

Mutta Unkarista kun ollaan, myöskään urheilun tai ainakaan urheilujournalismin politisoitumista ei voi välttää. Tämänkertaisen tapauksen selittämiseksi on palattava ajassa puolitoista vuotta taaksepäin. Tuolloin hallituksen talousasioista ja korruptiontorjunnasta vastaava komissaari Gyula Budai nosti syytteen ”Hellerin piirinä” tunnettua filosofiryhmää vastaan epäselvyyksistä tutkimusrahoituksen käytössä. (”Ryhmän” nimekkäimpiä jäseniä on Ágnes Heller, vuonna 1929 syntynyt, komean kansainvälisen uran tehnyt ja edelleenkin uskomattoman elinvoimainen ja aktiivinen filosofi, György Lukácsin oppilas.) Varsinkin hallitusta lähellä oleva oikeistolainen Magyar Nemzet -lehti kunnostautui julkaisemalla useita artikkeleja, joissa filosofit saatettiin epäilyttävään valoon. Miksi ihmeessä joistain Platonin teoksista pitää laatia uusia unkarinnoksia entisten tilalle? Virallisesti syytökset eivät koskeneet mitään muuta kuin tutkimusvarojen (väärin)käyttöä – Hellerin ja kumppanien väitettiin ”vieneen kottikärrykaupalla veronmaksajien rahoja”. Mutta monista kirjoituksista, jollaisia esimerkiksi Júlia Lévai mainiossa artikkelissaan analysoi, paljastuu syytösten todellinen poliittinen tausta: Heller ja muut filosofit edustavat ”kansainvälistä”, ”kosmopoliittista” (ja sitä paitsi tyypillisesti juutalaista…), kriittistä älykköjoukkoa, jonka unkarilainen tunteellinen oikeistonationalismi (samoin kuin muuten entisten aikojen valtiososialismikin) on perinteisesti kokenut vihollisekseen. Keväällä 2012 syytökset todettiin aiheettomiksi ja perusteettomiksi ja poliisi lopetti asian tutkimisen. Mitään virallista anteeksipyyntöä filosofit eivät kuitenkaan saaneet, eikä Magyar Nemzet -lehti julkaissut edes pikku-uutista asian johdosta.

Tämä omituinen tarina jatkuu nyt Lontoon olympialaisissa, missä Unkarin naisten vesipallojoukkue on nousemassa taistelemaan kirkkaimmista mitaleista. Joukkue nimittäin sai haastattelijakseen myös Magyar Nemzet -lehden (kuulemma erittäin tasokkaan) urheilupalstan toimittajan. Ikävä kyllä tämän haastateltavaksi osui joukkueesta sen nuori maalivahti Flóra Bolonyai, jonka isä puolestaan sattumoisin oli yksi ”filosofijutun” epäiltyjä. Niinpä Magyar Nemzetille ei haastattelua herunut. Loukkaantunut toimittaja kirjoittaa:

Käsittämättömintä kuitenkin on, kun urheilija poliittisista syistä torjuu yhteydenoton sellaisen lehden taholta, joka tosin ei niinkään heijasta hänen omia näkemyksiään mutta ei myöskään edusta mitään äärimmäisyyssuuntausta ja joka haastattelisi häntä täysin epäpoliittisesta aiheesta. […] Lontoossa ottelevan naisten vesipallomaajoukkueen maalivahti Flóra Bolonyai on vasta 21-vuotias mutta kieltäytyi lehtemme verkkotoimituksen haastattelusta viimeisten tiedotusvälineille avoimien kotimaan harjoitusten yhteydessä, sanoen, että hänen isänsä oli ollut osallisena filosofien tutkimusrahoitusskandaaliin ja paljastusartikkeleissa hänestä oli kirjoitettu paljon pahaa.

Kuten Tibor Tamás stop.hu-portaalin sivuilla kirjoittaa (tästä artikkelista myös yllä olevat sitaatit), tämmöinen herkkänahkaisuus Magyar Nemzet -lehden taholta on aika kohtuutonta: lehti on ensin kuukausikaupalla solvannut syyttömiä eikä edelleenkään peruuta väitteitään vaan jatkaa vihjailujaan ”tutkimusrahoitusskandaalista” – jota oikeasti ei ollut olemassakaan.

Mitä tämä kaikki siis osoittaa? Ainakin sen, että Unkarin urheilijoissa on paitsi voimaa ja taitoa, todellista urheiluhenkeä, viisautta ja kauneutta, myös poliittista ja moraalista ryhtiä. (Ja nykyisen olympiajoukkueen yhteydessä voi toivottavasti unohtaa aiempien Unkarin olympiaurheilijoiden sählingit, niin kiekonheittäjien doping-käryt kuin ex-presidentin ja ex-olympiamiekkailijan Pál Schmittin väitöskirjaplagiaattiskandaalinkin.) Mitä mieltä sitten Unkarin nykyisestä hallituksesta ja sen politiikasta ollaankin, ainakin Unkarin olympiajoukkuetta seuratessa voi toistaiseksi vilpittömin mielin tuulettaa ja hihkaista: hajrá magyarok! Flóra Bolonyaille erityisesti Santra toivottaa lisää yhtä tomeria torjuntoja.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: