Schmitt happens

Nyt on sitten virallisesti tiedossa se, mitä useimmat tiesivät odottaa. Unkarin (ent. Unkarin tasavalta) presidentin Pál Schmittin liikuntatieteen väitöskirja vuodelta 1992, aiheena uuden ajan olympiakisojen ohjelma kautta aikojen, on todettu plagiaatiksi, mutta siitä huolimatta tohtorinarvoa ei välttämättä pidä peruuttaa, koska virheeseen on syyllistynyt – ta-daa! yliopisto itse…

Asiaa tutkimaan nimetty komitea työskenteli pari kuukautta nimettömänä, piilossa julkisuudelta, eikä kelpuuttanut apua – urheilun historiaa tutkinut ja erinomaisesti ranskaa, yhden olennaisen lähdeteoksen kieltä, osaava sosiologi Miklós Hadas tarjoutui osallistumaan työn arviointiin, mutta yliopiston johto ei välittänyt edes vastata hänen viesteihinsä. Pari päivää sitten julkistettiin komitean työn tulos eli 1157-sivuisen lausunnon kolmesivuinen tiivistelmä. Sen loppupäätelmä kuuluu näin:

Tohtorinarvon myöntömenettely – edellä kuvatuista puutteista huolimatta – vastaa muodollisesti tuolloin vielä itsenäisenä toimineen Liikuntakasvatusyliopiston käytäntöä. Teos perustuu epätavallisen suureen määrään sanatarkkaa käännöstekstiä, mikä ei käynyt ilmi ajoissa, vaikka tämän selvittämisen olisi pitänyt kuulua osana tuonaikaiseen väittelyprosessiin. Liikuntakasvatusyliopisto syyllistyi ammattivirheeseen, kun ei ajoissa selvittänyt tätä tekstien vastaavuutta, joten työn kirjoittaja saattoi uskoa, että hänen tutkielmansa vastaa odotuksia.

Vain yksi komitean jäsenistä – ja kuinka ollakaan, ainoa, joka ei ole virassa ammoisen Liikuntakasvatusyliopiston (Testnevelési Egyetem) työtä jatkavassa Semmelweis-yliopistossa – juristi Ákos Fluck liitti lausuntoon eriävän mielipiteen, joka on nyttemmin myös tuotu julkisuuteen. Fluck toteaa selvin sanoin, että väitöskirja

”… ei vastannut tieteellisin työskentelymenetelmin laaditun, itsenäiseen tutkimukseen perustuvan, uusia tutkimustuloksia sisältävän tutkielman tai yhteiskunnallisesti hyödyllisen uuden ja käytäntöön sovellettavan luomuksen kriteerejä.”

Lisäksi Fluck huomauttaa, että työn hyväksymismenettelyssä oli eräitä omituisuuksia, kuten että tohtoroitumisprosessin käynnistymisestä väitöstilaisuuteen kului vain yksi kuukausi [toisin sanoen Schmitt ilmestyi valmis väitöskirja kainalossa tahtomaan tohtoriksi, näköjään ilman että kukaan olisi hänen työnsä valmistumista virallisesti ohjannut] ja että väitösprosessin asiakirjoista puuttuvat valmisteleva kuvaus tai ”teemaluonnos” (témavázlat), tohtorintutkinnon sekä väitöskirjan arviointitoimikunnan istunnon pöytäkirjat. Toisin sanoen: sokeakin näkee, että homma hoidettiin äijien kesken ilman turhia muodollisuuksia.

Netti ja sosiaalinen media ovat taas tulvahtaneet täyteen toinen toistaan henkevämpiä Schmitt-aiheisia luomuksia. On vitsikkäitä kuvia presidentillisistä copy-paste- tai copy-schmitt-näppäimistöistä, ja sovellus, jonka avulla voi postata Facebookiin omalla nimellään varustetun ”Sota ja rauha” -romaanin kansikuvan sekä ilmoituksen: ”Vihdoinkin sain kirjani valmiiksi. Siinä tosin paikoittain – viittauksenomaisesti – esiintyy maailmankirjallisuuden klassikoista peräisin olevia aineksia.” Kuva pyyhekumista (CTRL-Z), saksista (CTRL-C) ja teippirullasta (CTRL-V) mukamasmainostaa Semmelweis-yliopistoa: ”Tule meille väittelemään, meillä pääset käyttämään kaikkein moderneimpia tutkimuksen apuvälineitä!” Ja tietenkin on myös Facebook-ryhmä ”Jokainen osaa jäljentää – tulkoon meistä kymmenen miljoonan tohtorin maa!”.

Eikä vain Internetissä, vaan myös todellisuuden puolella on tapahtunut kaikenlaista. Flashmobia koottiin osoittamaan mieltä (lisähoukuttimena yleisökilpailu: sylimikrot mukaan ja katsotaan, kuka nopeimmin copypeistaa oman väitöskirjan), Semmelweis-yliopistoon kokoontui opiskelijoita spontaaniin istumaprotestiin, ja kaikista yliopistoista ainakin Szeged lopultakin osoitti selkärankaa: sen opettajien ammattiyhdistys esitti julkisen protestin ja vaati Schmittin tohtorinarvon peruuttamista.

Onko tämä somen voimaa vai jonkinlainen patoutuman purkautumisefekti? Kaikki näyttää nyt tapahtuvan uskomattoman nopeasti. Tämän päivän aikana on julkisuuteen tullut Semmelweis-yliopiston tohtorintutkintoneuvoston tämänaamuinen päätös: pikaistunnossa se päätti äänin 16-2 suositella Schmittin tohtorinarvoa peruutettavaksi. Ja kuinka ollakaan, vaikka Schmitt itse vielä eilen vakuutti että ei tuumaakaan erota ja vaikka Fidesz-puolueen edustaja on vakuutellut hallituksen tukea omalle ”resitentilleen”, tänään on Fidesztä lähellä oleva konservatiivinen professorien Batthyány-piiri kehottanut Schmittiä vetämään tilanteesta asianmukaiset johtopäätökset – samoin jopa konservatiivinen Magyar Nemzet -lehti pääkirjoituksessaan ”Herra presidentti, harkitkaa vielä!”. Kannunvalanta seuraavasta presidentistä on jo käynnistynyt täydellä teholla.

Schmittin väitöskirjaplagiaatti on selvästikin jonkinlainen Arkhimedeen piste. Löytyy yksi asia, jossa tosiseikat ajan mittaan käyvät kiistämättömästi ilmi ja josta ei nykyisissä tiedonvälitysoloissa voi loputtomiin valehdella kaikille. Ja sen nojalla voi kammeta vallasta jopa kaikkivaltiaan pääministerin  ikioman allekirjoituskoneen. Vai olisiko niin kuin jotkut salaliittoteorioitsijat jo olettavat, että tosiaankin Viktor Orbán itse syystä tai toisesta haluaa Schmittin pois tieltä, ja kansa on jälleen kerran ollut vain hyväuskoisena välikappaleena?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: